Haaste

Haasteen säännöt:

Vastaa haastajan esittämiin kysymyksiin, jonka jälkeen haastat seuraavat 6 bloggaajaa tekemään saman sinun itse keksimilläsi kysymyksillä. Muista ilmoittaa haastetuille, että heille on haaste blogissasi.


Kiitos haasteesta Iinalle, paitsi otin sen itse. Haasteen löydät Iinan blogista!


Kysymykset;

1. Lempparihevosvarustemerkkisi (esim. Eskadron, KL, HV Polo...)?

Ehdottomasti KL on lempimerkkini, koska valikoima on suuri ja värit ovat ihania. Omistan kuitenkin vain kaksi hupparia, koska KL on niin kallis merkki. Kukkaroparka huutaa aina apua, jos ostan vaikka hupparin, koska nekin maksavat kevyesti yli satasen. KL:n tuotteet ovat kuitenkin laadukkaita ja hienoja:)


2. Montako kertaa olet tippunut?

Tarpeeksiksi monta;) Sekosin laskuissani, kun olin ratsastanut 2 vuotta.


3. Esteet, koulu vai kenttä? Miksi?

Ehdottomasti esteet! Koska esteillä on enemmän jännitystä kuin koulussa. Kenttääkin olisi kiva kokeilla, mutta nyt ei ole sellaista hevosta, jolla voisi.
 

C Sofia Hietakangas

 4. Millainen olisi unelmahevosesi?

Hyväliikkeinen, iso, korkean kapasiteetin omaava ja kaikin puolin terve puoliverinen ori tai ruuna, jonka kanssa voisi edetä esteradoilla jopa kansainväliselle tasolle.

c kuvaaja ei halua nimeään mainittavan

5. Ketä ratsastajaa/ratsastajia ihailet?

Anna-Julia Kontio on ykkösidolini, jonka suorituksia on kiva seurata ja haaveilla olevansa yhtä hyvä. 


6. Kamalin kisamuistosi?

Se, kun olimme ensimmäistä kertaa Kurikan seuraestekisoissa. Heppa löi liinat kiinni ensimmäiselle esteelle ja putosin, ohjat menivät tietysti poikki.

 7. Mitä mieltä olet ex-ravureista?

Ne ovat hevosia, jotka eivät juokse enää kilpaa. Eli ihan tavallisia hevosia, eivätkä yhtään sen huonompia, vaikka jotkut eivät niistä pidäkkään. Niistä voi myös saada huolellisella koulutuksella vielä ratsunkin.


8. Hevoset vai ponit? Miksi?

Ponit ovat ihania, mutta hevoset vievät voiton. Luultavasti siksi, että en ikäni (14v.) puolesta voisi enää pitkään ratsastaa ja kilpailla poneilla. Onneksi hevosissa on se hyvä puoli, että ne ovat yhtä ihania kuin ponit:)

9. Mitä tavoitteita sinulla on hevosen parissa/ratsastuksessa?


Tarkoitus on tulla niin hyväksi kuin ikinä voi tulla. Haaveena on myös päästä joskus PM:iin, EM:iin ja näiden lisäksi muihin tasokkaisiin kilpailuihin.

Nasserin ensimmäinen sijoitus alue-esteillä korkeusluokkaa 90 cm

10. Voisivatko hevoset olla sinulle ammatti?

Niin ainakin toivon. Katsotaan nyt minnepäin elämä heittelee, mutta jos on pienikin mahdollisuus niin tottakai:)


11. Mistä innostus bloggaamiseen lähti?

Monella tutullani ja kaverillani on blogi, joten eihän siinä muuta tarvittukaan. Tykkään myös kirjoittamisesta ja valokuvaamisesta.



Lopuksi haastan kaikki, jotka lukevat tämän ja näillä samoilla kysymyksillä.

Kauhavan ravit

 Sunnuntaina saimme kääntää auton kohti Kauhavan ravirataa. Trailerissa matkusti Parenski. Hevosemme oli vasta lähdössä 9, joten aamulla sai nukkua hieman pidempään. Raveihin lähdettiin jo hieman matalemmalla fiiliksellä, koska Parenski ei ollut parhaassa vedossa. Perille päästyämme kävimme katsomassa 5 ensimmäistä lähtöä, mutta sitten piti lähteä valjastamaan omaa hevosta. Lämmittelyssä Parenski ei ollut parhaimmillaan, pomppi laukalle ja muuta kivaa. Hyviäkin pätkiä tuli. Lähdössä Parenski aloitti hyvin, mutta ensimmäisessä kurvissa hyppi jo laukalle, nopeasti sai askellajin takaisin raviksi, jonka jälkeen uusi laukka. Hitsiläinen. Toisella kierroksella sujui jo paremmin ja ravi säilyi. Laukkojen takia Parenski oli maalissa sijalla 8/12, muttta tulos oli hyväksytty. Kävelyssä hevonen onnahti toista etusta ja nyt torstaina saammekin ottaa suunnaksi Laukaan hevosklinikan. Jalka tutkitaan kunnolla, koska se ei ole parantunut vielä täysin. Sainpa ainakin muutaman kuvan lähdöistä 7, 8 ja 9:)

11.Akaasia ja 6.Tähti-Fantomi voittokamppailussa

Voittokamppailu käytiin näiden kolmen välillä.

Lähdön 9 voitti ennakkosuosikki Caramba

Se on iso hepo:)

Parenski lähdössä 9

Pulun Pilke nappasi 3.sijan lähdöstä 7

R.R. Seila

Velin Vinke voitti ylivoimaisesti lähdön 7

Vuoden 2008 ravikuningatar Velin Vinke

Passin Liina ravasi neljänneksi lähdössä 7

Ratsastelua ja satulaan totutusta

Nebraska lainahöyhenissä

Juhannus tuli ja meni. Sää pysyi ihanan aurinkoisena ja sopivan lämpimänä koko ajan. Ratsastin Neesalla perjantaina, mutta jouduin lopettamaan aika nopeasti, koska neiti yski vähän:( Nyt se on saanut vain olla pari päivää ja syödä, koska olen ratsastanut Nebraskalla ja Rustingilla:) Nebraskan kanssa teimme lauantaina kevyen maastolenkin ja kävimme vähän kahlailemassa sellaisessa vesimontussa, joka metsästä löytyi. Nebraska oli vaihteeksi kiva ratsu, koska se on niin erilainen kuin Neesa. Lenkin jälkeen pesin hevosen ja kylmetin jalkoja.

Äiti ja Sauli olivat käyneet ajamassa Parenskilla ja Rustingilla sillä aikaa, kun olin ratsastamassa. Olen jo pitkän aikaa hokenut, että Rustinki pitää totuttaa satulaan ja nyt sitten pääsinkin tätä kokeilemaan! Ajon päälle hevonen oli jo vähän rauhallisempi, joten satula oli hyvä laittaa selkään, kun enimmät höyryt oli päästelty. Aluksi Rustinki oli aivan ymmällään, kun ei ymmärtänyt, miksi istun sen selässä. Kävelin äidin talutuksessa muutaman ringin kumpaankin suuntaan, että heppa saisi vähän tuntumaa tähän juttuun. Rustinki käyttäytyi oikein mallikkaasti, vaikka tämä oli sille ihan uutta. Kaikista eniten jännitystä aiheutti satulasta pois tuleminen, mutta siitäkin selvittiin hienosti. Lopuksi pesimme hevosen ja se pääsi vielä takaisin ulos.

Tallin paras poseeraaja:)

Merlinillä ratsastelua ja omien heppojen kuulumisia

Eilen sainkin kiipustaa hieman erilaisen ratsun satulaan, kyseinen hevonen oli  Millan omistama Merlin. Milla kysyi minulta sunnuntaina, että haluaisinko tulla jonakin päivänä hyppäämään Merlinillä. Tottakai minä halusin, koska itsellä ei ole nyt valmentautumis- tai kilpailumahdollisuuksia. Saavuin tallille, jossa Merlin asustelee, n. klo 12.30 ja siellähän oli täysi tohina päällä! Leiriläiset olivat viemässä hevosia ulos ja meno oli vähän sekavaa, kun kyseltiin, minne tämä menee yms. Hevoset saatiin ulos, jonka jälkeen menimme hakemaan Merliniä tarhasta. Sitten vain heppa kuntoon ja nokka kohti maneesia. Olimme käyneet jo aiemmin kyhäämässä sinne muutaman esteen, joten satulaan mars. Verkkasin hepan ensin hyvin kaikissa askellajeissa ja aloitin hyppäämisen vasta sen jälkeen. Merlin oli aluksi ehkä hieman tahmea ja selvästi mietti, millainen ratsastaja siellä selässä oikein istuu. Nopeasti hevonen kuitenkin rentoutui ja alkoi liikkua reippaammin.

Hyppäämisestä Merlin aivan vallan innostui:) Paikat löytyivät hyvin ja Merlin tuntui hyppäävän mielellään ja iloisesti. Minun ei tarvinnut pelätä, että koskahan se kieltää, sain keskittyä omaan ratsastukseeni ja istuntaan enemmän kuin yleensä. En hypännyt nyt kauheasti, koska menin Merlinillä vasta toista kertaa, joten esteet pysyivät 80 cm kieppeillä. Merlinillä oli kyllä todella mukava ratsastaa muutenkin, koska se liikkuu hieman erilailla kuin omat hevoseni. Kuvia ei nyt ole, mutta Millan blogissa on pari videota, jotka näet täältä. Kiitos vielä Millalle hevosen lainasta!

Ja sitten vähän omien hevosten kuulumisia. Neesa vietiin sunnuntaina Vöyrille Anne Niemen luo, koska se pitäisi saada tiineeksi. Isä saapuu purkissa Hollannista.... Sinne se mamin kulta jäi vähän ihmeissään, kun kavereita ei näkynyt missään. Naapurikarsinassa oli kuitenkin kiva suomenhevonen varsansa kanssa, joten kyllä sillä kavereita onneksi on. Vauvalla ei ole vieläkään nimeä, mutta ei se sitä haittaa. Sitä on tullut sanottua sutkuttajaksi, koska sen häntä vispaa koko ajan joka puolelle. Nasserin haava on parantunut hyvin, vaikka leikkauksesta on vasta kaksi viikkoa. Huomenna pienemmästä haavasta saa ottaa tikit pois. Tämä tietää sotaa Nasserin mielestä, mutta kyllä se ne pois antaa ottaa. Virtaa pojassa ainakin tuntuu olevan, vaikka se on toipilas... hyvä niin, koska silloin se on jo parantumassa kovaa vauhtia.

Vaavi lähettää kaikille lukijoille terveisiä:)

Potilas, joka ei käyttäydy kuin potilas

Ponien SM-kenttäkisat

 Tänään kävin katsomassa Uusikaarlepyyssä ponien suomenmestaruuskisoja. Luokassa starttasi 18 ratsukkoa ja ehdimme katsoa tämän luokan lisäksi suomenhevosten luokan, koska hyppääjiä oli vain 3. Kuvasin ponien luokkaa jonkin verran, myös suokkien luokasta sain napsaistua yhden kuvan. Tässä siis päivän kuvasaalis. Kuvasin vesiesteen ja vähän muutakin.

Palkintojen jaossa oli ihana poni mukana

Suokit on monipuolisia ratsuja:)

Tällä parilla oli kovat piipussa, vuoden 2011 hopeamitalistit

Ida Viitanen ja Visar vuoden 2012 ponien SM-kultamitalistit

Ja sitten vesiesteen kimppuun. Tämä oli mielestäni kisojen paras este.Yksi ratsastaja meinasi pudota, mutta pysyi erittäin hyvin kyydissä ja sai ponin, joka sukelsi, ylös vedestä ja matka jatkui.

Hevonen kompastui alastulossa ja sukelsi, ratsastaja pysyi kyydissä.

Eirin Losvik ja Orchis Fragans nappasivat ponien SM-pronssia.

 

Orchis Fragans valittiin vuonna 2011 Suomen parhaaksi kenttäponiksi.

Ruutitynnyri penkin kanssa, mutta ilman aivan ihana!

Eilen otin itseäni niskasta ''kiinni'' ja menin Neesan kanssa koulua oikein kunnolla. Kentälle paistoi aurinko eikä tuullut yhtään, joten lämpöä kyllä piisasi. Aloin verkata heppaa ensin asettamalla sitä hieman liioitellusti, tein voltteja ja pysähdyksiä. Neesa oli aluksi kuin halolla päähän lyöty, joka taas johti siihen, että neitiä ei kiinnostanut mikään. Neesa kuitenkin heräili ja sai hommista kiinni, kun aloin ravailla sillä. Molemmissa päädyissä oli kaksi puomia, joiden väliin tuli yksi askel. Aloin tulla puomeja ravissa, mutta kas kummaa, puomit olivatkin niin ''pelottavia'', että ei niiden yli voinut ravata ollenkaan. Niinpä pohkeiden ja käsien avuista välittämättä heppa teki äkkipysäyksen ja puomit lensivät minne sattuu... Kentän pintaan jäi pysähdyksen voimasta kivat urat.

ei sen yli voi mennä...

Neesa alkoi kuumua todella paljon, kun laukkasin sillä. Pukkeja, loikkia ja ties mitä kaikkea se tekikään. Yhtäkkiä neiti sai laukkahepulin ja silmät vain pyörivät sen päässä. Hevonen rauhoittui ja ihmettelin, mikä sillä on. Otin satulan pois ja hyppäsin kyytiin ilman penkkiä. Ravailin, jotta heppa tasaantuisi ja vau, Neesa kulki kierroksen oikein kivasti kuolaimeen tuettuna. Neesa on aika dramaattinen persoona ja osaa liioitella ihan kivasti. Mitä Seinäjoen Kaupunginteatteri onkaan menettänyt, kun Neesa ei ole siellä:) Lopuksi kävelytin hevosta normaalia pidempään ja pesin sen.

Äiti, pitääkö mun tosiaan tehä jotain??

Taskussa rapisi leipä..

Vaavi 7 päivää ja Neesa 12v

pikku prinsessa nukkuu:)

Tänään vauveli täytti kokonaisen viikon! Pikkuisella ei ole vielä nimeä, mutta sitä mietitään niin, että savu nousee korvista:) Yksi hyvä nimiehdotus on kyllä jo mietitty, mutta sitä ei ole vielä lukkoon lyöty.

isompi prinsessa :D

Myös Neesa täytti vuosia. Mittarissa neidillä on nyt 12 vuotta! Onnea mamman kullalle:)

Jo toinen kisaratsu telakalla

rauhoitettuna ennen leikkausta

Tiistaiaamuna äiti ja Sauli joutuivat heräämään 4.30, pakkaamaan Nasserin traileriin ja ottamaan suunnaksi Tampereen Hevosklinikan. Minä jäin kotiin hoitamaan muita hevosia. Nasser vietiin Tampereelle, koska sen mahassa oli sarkooma eli hyvänlaatuinen kasvain, joka piti leikata pois. Aika oli tilattu tiistaille ja se saatiin yhdeksäksi. Perillä poika oli ollut aika virkeä ja yksi hoitajista oli sanonut, attä nämä arabit ovat vähän huonoja rauhoittumaan, joten hän oli antanut Nasserille tavallista tujumman annoksen. Ennen viimeistä nukutusannosta hevonen talutettiin  pehmustettuun karsinaan odottamaan kaatumista.

leikkaussaliin siirto

Leikkauksen hoiti Jukka Houttu. Ennen operaatiota alkuvalmistelut veivät oman aikansa. Alue ajeltiin ja pestiin tarkasti. Suuhun tungettiin kaikenlaista tavaraa ja monitorit kytkettiin kiinni. Eläinlääkäri sanoi, että leikkauksessa täytyy olla aika aggressiivinen ja tulos on sen mukainen: Nasserin vatsan alla on ammottaa haava. Se oli niin suuri, että reunoja ei voitu ommella kiinni, vaan sitä hoidetaan avohaavana. Se tietää vedellä huuhtelua ja erinäisiä rasvatuubeja. Etukäteen murehdimme sitä, ettei hevonen pääse ulos, vaan joutuu seisomaan puoli kesää tallissa. Yllätys olikin melkoinen, kun eläinlääkäri myönsi heti ulkoilemisen ruohopohjaisessa tarhassa.

Kun leikkaus oli onnistuneesti ohi, Nasser siirrettiin takaisin kaatokarsinaan herämään ja sieltä pian tavalliseen karsinaan. Hevonen oli todella kurjan näköinen, toinen kylki veressä ja vapisi kuin olisi palellut. Parissa tunnissa tapahtui kuitenkin paljon ja hevonen toipui siihen kuntoon, että sen saattoi kuljettaa kotiin. Leikkausalue on aika hurjan näköinen ja sen hoitaminen jännitti. Nasser on ollut kuitenkin yllättävän hyvä potilas ja antanut tehdä kaikki vaadittavat toimenpiteet. Sairaslomaa on tietenkin viikkokausia. Tampereella kyllä lohdutettiin, että vatsa-alue paranee yllättävän nopeasti  vilkkaan verenkierron ansiosta. Yhtä kaikki, ei meitä nyt valmennus- eikä kisa-areenoilla hetkeen aikaan nähdä:(

leikkauspöydällä

Arvonta!

Ja nyt sitten kaikki osallistumaan arvontaan!

Arvontaan voit osallistua kurkkaamalla tänne!
Voit voittaa ihania palkintoja:)

Vauvakuvia

 Vaavi pääsi eilen ensimmäisen kerran ulos. Kaikki oli niin ihanaa ja ihmeellistä, vaikka mami olikin vähän ylihuolehtiva... Toiset hevoset olisivat olleet niin kivoja, mutta äiti ei antanut käydä katsomassa. Vauveli ehti sukeltaa jo aidan alta ojaan. Siinä sitä sitten oltiin, kun emä oli ihan paniikissa ja varsa kuin puusta pudonnut. Onneksi pelastavat enkelit olivat lähellä ja vauva saatiin pikavauhtia takaisin mamin luo.

Päivän paras ateria

Paristot simahtivat kesken leikin

Akku latautuu

Tyttö tuli!

nyt se uni sitten tuli

Näinhän siinä kävi:) Äiti oli aamulla mennyt laittamaan hevosia pihalle, mutta saikin tulla herättämään minut, koska tallista löytyi tammavarsa. Pikkuinen oli heti aika terhakan oloinen eikä mikään nössö. Luultavasti se oli syntynyt jo yöllä ja ehtinyt silmitellä kaikkea uutta ja ihmeellistä muutamia tunteja. Aluksi tyttö vain seisoskeli eikä näyttänyt yhtään väsyneeltä, mutta kuitenkin se uni hiipi jostain nurkan takaa... Illalla varsomisesta ei ollut mitään merkkejä, tamma oli rauhallinen kaikin puolin. Mutta kas kummaa, sieltähän se varsa tulla tupsahti. Patriin oli itse hoitanut koko homman tuosta noin vain ja kaikki oli mennyt hyvin. Nyt sitten alkaa kauhea nimen miettiminen, koska olimme ihan varmoja, että varsa on ori. Eiköhän se nimiasia saada järjestykseen aika pian, siihen asti se on vaavi:) Varsa oli enemmän isänsä (Viesker) näköinen, jälleen kerran. Patriinan kaikki varsat ovat olleet isänsä näköisiä, mutta ne ovat olleet oreja.

se on niin pieni

Kummitädit terävinä

Vaasan ravit

Lähdimme siis maanantaina n. klo 15.00 kohti Vaasan ravirataa. Tällä kertaa oli Parenskin vuoro kävellä traileriin. Matka sujui ilman suurempia kommelluksia ja perillä oltiin hyvissä ajoin. Otettiin heppa aika pian ulos, jotta Sauli ehtisi kävelyttää Parenskia jonkin verran ennen starttia. Kävimme sillä välin pikkuveljeni ja äitini kanssa syömässä. Kun tulimme takaisin, heppa oli lämmitetty. Parenski ei ilmeisesti ollut ihan parhaillaan, koska sillä ei ole kilpailtu tai juostu oikein kovaa n. 8 kuukauteen. Tavoitteena olikin saada vain hyväksytty juoksu, eikä hylkyä.

 Iso heppa

Kyseessä oli Parenskin ensimmäinen autolähtö. Ennen lähtöä sai ottaa alle harjoituksen, jos halusi. Parenski pelkäsi autoa aika paljon ensimmäisellä kerralla, mutta lähdössä ei yhtään. Hevoset juoksivat ensimmäisen puolikkaan kohtuu lujaa ja vielä kiristivät tahtia. Parenski laukkasi lähdössä, mutta sai muut ihan leikiten kiinni. Kaikki sujui hyvin viimeiseen kaarteeseen asti, kunnes hepo otti väsymyslaukan. Se myös väsähti loppua kohden ja oli maalissa 6. Hevosia oli lähdössä 7. Juoksu kuitenkin oli hyväksytty eli tavoitteet saavutettiin:). Ja väsyminen johtui pitkästä tauosta, joten ihan ymmärrettävää.

maalissa hyväksytysti!

Sitten vaan heppa kuntoon ja nokka kohti kotia. Hevonen pääsi huilaamaan, samoin me. Aamulla olin ihmeellisen väsynyt koulussa:) Iltapäivään mennessä jo heräsin.

esittelyssä