Lihakset huutaa hoosiannaa

Moikka! Joulu oli ja meni. Sain kaikkea kivaa joululahjaksi, vaikkein mitään kovin erikoista toivonutkaan. Sää tosin ei ole ollut oikein jouluinen: vettä sataa melkein joka päivä... Joka paikka on ihan kuralla ja maa on mustaa. Ratsasteluita se ei ole kuitenkaan estänyt! Torstaina ratsastin kaksi hevosta. Minulla oli Nasserilla illalla kouluvalmennus ja ennen sitä kävin Rustingilla maastossa äidin ja Patriinan kanssa. Ratsastimme toistakymmentä kilometriä. Rustingin kanssa on opeteltu laukannostoa ja arvatenkin se olen minä, joka sen sille opettaa... Onneksi Rustinki on siinä mielessä helpompi tapaus, koska laukka ei ole ollut sille koskaan kielletty askellaji. Hepo nostelikin laukkoja aika helposti, kunhan laukka-avut ensin oli yksinkertaistettu sille. Rustinki oli ihan märkä pitkän maastoreissun jälkeen, joten se pääsi suoraan pesulle ja talliin huilimaan.

Varsinainen metsänpeikko :D

Maastoilun jälkeen oli itsekin jo aika piipussa, koska reisilihakseni olivat edellisspäivän kahvakuulajumpan takia aika kipeät. Minä pöljä kun menin toivomaan niitä kuulia joululahjaksi :D Kävin sitten huilimassa sisällä ja syömässä vähän jotain, ennen kuin sai lähteä pakkailemaan kamoja autoon. Hilluin sisällä hetken ja lähdin pyydystämään Nasseria pihatosta. Voi pojat, kun se oli likainen! Sain putsata sitä vaikka kuinka pitkään, ennen kuin kaikki hiekka ja rapa olivat tiessään.  Sainkin Nasserin odotettua puhtaammaksi. Pian laitoin sille loimen selkään, suojat jalkaan ja lastasin sen autoon. Pääsimme matkaan ihan hyvissä ajoin. Perille päästyämme otimme hevosen ulos ja aloin varustaa sitä. Huomasimme varustuksen lomassa, että takalevyssä on aika komeat hokin kuvat... Nasserilla on tainnut olla tylsää yksikseen trailerissa, joten se on järjestänyt itselleen tekemistä...

Menin maneesiin kävelemään hetkeksi ennen valmennuksen alkua. Ryhmässä piti aluksi olla kolme ratsukkoa minun lisäkseni, mutta meidät olikin jaettu yhden poisjäännin takia kahteen ryhmään. Tiedossa oli siis erittäin rankka treeni, kun meitä olikin vain kaksi... Valmennus aloitettiin sillä, että menimme maneesin toiseen päähän kävelemään ympyrälle. Ympyrällä ollessamme etsiskelimme ensin hevosen takajalat ja huolehdimme, että ulkolapa ei karkaile minnekään. Pian aloimme ratsastaa hevosta ns. ykkösvaihteella, eli todella hitaalla käynnillä. Hevosen askeleiden tuli ikään kuin viipyä ilmassa hetken. Kun tämä sujui, lähdimme pidentämään hevosen askeleita. Nasserilta sujui askeleiden viivyttely mielestäni paremmin. Pian toistimme saman ravissa. Nasser suoriutui varsinkin askelpidennyksistä aika hyvin. Lisäksi se tukeutui kuolaimeen ja kulki pyöreänä. Itse muistin pitää viimeksi takkuilleen ulko-ohjan kunnolla tuntumalla ja tadaa, hevonen liikkui aika siististi. Pian siirryimme ympyrältä uralle. Pitkillä sivuilla ratsastettiin keskiravia ja lyhyillä sivuilla  "viipyileviä'' askelia ravissa. Nasser meni tosi hyvin, olin ihan ihmeissäni siitä, miten se liikkui. Saimme hengähtää hetken, ennen kuin menimme taas päätyyn ympyrälle. Aloimme harjoitella ympyrän suurennusta ja pienennystä. Aloitimme ensin ihan vain käynnissä ja pienennys tuntui alkuun vaikeammalta kuin suurennus. Mutta kun sain itse selvän kuvan pienennyksestä, niin hevonen teki sellaisen pienennyksen, että wow! Kokeilimme samaa ravissa. Siinäkin Nasser alkoi loppua kohden askeltaa todella hyvin. Tämän jälkeen siirryttiin sulkutaivutukseen. Se ei oikein tahtonut onnistua, koska en jotenkin itse hahmottanut sitä kunnolla. Saimme siis kotijobiksi harjoitella sulkuja :D

Lopuksi otettiin vielä laukannostoja käynnistä. Työstimme Nasserin niskaa korkeammalle ja nyt hevonen kokosi itsensä ensimmäisen kerran kunnolla laukassa. Sain sen laukkaamaan todella pienillä avuilla ym. Nasseria alkoi hieman keljuttaa, koska toinen hevonen sai välillä ravata ja sen piti laukata. Hepo nakkasikin muutaman oikein terävän pukin. Laukkailun jälkeen sain loppuravailla ja kävellä. Saimme valkulta kehuja siitä, miten hyvin hevonen liikkui ja siitä, että minä en enää hukkaillut ulko-ohjaa. Valkusta jäi kyllä ihan sikahyvä fiilis! Toivottavasti päästään pian uudestaan tuuppaamaan!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

t. Sini&Nasser&Neesa&Nebraska&Sinilee&Rustinki&Parenski&Patriin&Hiltan Heli&Kuppi

Pomppufiilis

Eilen kävin pienen tauon jälkeen vähän hyppelemässä Aksulla. Ajelimme äidin kanssa suoraan omien hevosten luota maneesille, jonne menin heti kasailemaan tehtäviä. Laitoin toiselle pitkälle sivulle kolme puomia, joiden väliin taisi tulla 12 m. Toiselle sivulle laitoin ensin maapuomin, innarivälillä kahden ristikon jumppasarjan ja siitä n. 6 m päähän okserin. Lisäsin vielä yhden pystyn sellaiseen kohtaan, että minun pitäisi ratsastaa melkein kulmaan asti ja sitten vasta kääntää ja suoristaa hevonen. Pystyn jälkeen ratsastaisin jumppasarjan sisempien tolppien vierestä ja kääntäisin niille kolmelle esteiksi nousseille puomeille, väleihin tulisi neljä laukkaa.

Aksun omistaja ehti talutella heppaa hetkisen, ennen kuin sain radan rakennettua. Kun sain tehtävät valmiiksi, kipitin hakemaan kamojani autosta. Kiipesin sitten Aksun kyytiin ja kävelin sen kanssa aluksi vain pitkin ohjin. Pian lyhensin ohjia ja aloin hakea hevosta aluksi matalaan muotoon. Ravailin ja laukkailin molempiin suuntiin+tein muutamat vaihdot. Aksu oli tosi virkeän tuntuinen heti alusta asti. Aloitin hyppäämisen kolmen esteen puomisuorasta. Sisääntulossa Aksu jäi aina jotenkin vinoksi, minkä seurauksena laukat vaihtuilivat aika moneen kertaan... Ihan omia mokailujani, koska päästin hevosen takaosan valumaan liikaa ulospäin. Kun sain vihdoinkin korjattua omat virheeni, niin tehtäväkin alkoi sujua paljon paremmin. Puomit nousivat pieniksi pystyiksi ja väleihin sain ratsastettua haluamani askelmäärät. Aksukin skarppasi selvästi, kun puomit nostettiin pystyiksi.

Muutamien toistojen jälkeen annoin hevosen kävellä hetken, jotta se saisi tasailla hengitystään. Sitten siirryin jumppasarjalle. Aksu tuli aluksi aika lentäen sisälle, joten lisäsimme maapuomin sarjan eteen, jotta hevonen keskittyisi enemmän ja löytäisi ponnistuspaikankin paremmin. Sarjaväli oli aluksi vähän väärin mitattu, joten lyhensimme sitä hieman, jolloin hevonenkin tuli sujuvammin sarjan ja sen myötä okserinkin paremmin. Okseri oli aluksi varmaan vain n. 80 cm kokoinen, mutta nostimme sitä 5-10 cm joka hypyn jälkeen. Lopuksi okseri oli ehkä 105-110 cm kokoinen. Aksukin alkoi innostua oikein kunnolla ja heitti kulmassa muutaman kunnon pukin. Lopuksi yhdistin tehtävät niin, että aloitin jumppasarjalta, kaarsin vinopystylle ja laukanvaihdon kautta tulin lopuksi vielä sen kolmen esteen linjan. Ensimmäisellä kerralla Aksu tykitti vinopystyltä aika lujaa alas, koska se hypättiin kohti tallia... Toisella kerralla sain pidettyä hevosen paremmin kasassa, jollon linjan ratsastaminen meni huomattavasti paremmin.

Ihan vihoviimeiseksi nostimme vielä okserin ihan tolppien maksimi korkeuteen, eli 110 cm kieppeille. Aksu hyppäsi sen tosi hyvin ja sain pidettyä oman kroppani kohtuullisen hyvin mukana, enkä horjahdellutkaan enää hirveästi esteen jälkeen. Ravailin lopuksi vielä hepan rennoksi ja kävelytin sitä jonkin aikaa. Aksulla hyppimisestä jäi taas tosi hyvä fiilis. Kerta kerralta ymmärrän tuota hevosta paremmin ja yhteispelikin alkaa sujua jo ihan hyvin. Seuraavan kerran hyppään Aksulla luultavasti tammikuussa :)

Kuvia minulla ei nyt valitettavasti ole, koska maneesissa tulee niin huonolaatuisia kuvia, ettei niitä kehtaa julkaista missään. Laitoin nyt sitten teille loppukevennykseksi tällaisen hauskan kuvan Pollesta, maailman monimmasta ponista :D

Haastetta pukkaa

Sain haasteen Katariinalta, kiitos vielä hänelle haasteesta!

Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan blogit, joilla on alle 200 lukijaa!   

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 faktaa itsestään.
2. Haastetun tulee vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastettaville.   
4. Haastetun tulee valita 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa (haastan itse vain 8.).   
5. Kerro valitsemillesi bloggaajille, että olet haastanut heidät.   
6. Ei takaisin haastamista!

11 faktaa minusta:

1. Olen jäänyt todella lyhyeksi, pituutta kropalleni on kertynyt vain 156,5 cm.
2. Rakastan suklaata...
3. Aloitin ratsastuksen 8-vuotiaana.
4. Tykkään ostella hevosilleni kaikkea uutta, vaikka ne eivät tarvitsisikaan enää mitään...

5. Pelkään jääkiekon pelaamista, koska siinä touhussa meni viime talvena nivelsiteet.
6. Saan välillä naurukohtauksia, joiden syytä muut eivät tiedä...
7. Kerron muille aina suoraan, mitä ajattelen.
8. Peruskouluni loppuu ensi keväänä.
9. Olen se, joka itkee elokuvissa aina ensimmäisenä, kun tapahtuu jotain tunteisiin vetoavaa.
10. En tykkää joulun laatikkoruuista.
11. Varsat ovat mielestäni tosi ihania!

Kysymykset:

1. Lempivaatekappale?
 -Kingslandin huppari

Sivu, josta kuva on otettu

2. Jos sinulle annettaisiin 100e nyt, mitä tekisit sillä?
 - ostaisin varmaan Nasserille vielä yhden loimen...
 

Haaramo

3. Mikä puhelin sinulla on?
 - Samsung Galaxy Trend.
4. Lempikoirarotu?
 - en ole perehtynyt hirveästi koirarotuihin, mutta jokin, joka on pieni ja nappisilmäinen :D
5. Mauto, skootteri vai mopo?
 - skootteri.

Kuvan osoite

6.Sivusto, jolla käyt aina?
 - facebook...
7. Käytkö suihkussa aamulla vai illalla?
 - aamulla
8. Kauppa, jossa käyt eniten?
 - S-market.
9. H&M, Veromoda vai Cubus?
 - Veromoda
10. Kumman kanssa tulet paremmin toimeen, äidin vai isän?
 - äidin
11. Lempikarkki?
 - en osaa yhtäkkiä nimetä yhtä, niitä on niin monia...

Blogit, joihin haaste seuraavaksi päätyy, toivottavasti:

Aliisa & La Joulie 
Dreamin' Big 
Dreams With Horses 
My Heart is a sweet dream 
Never Give Up 
Ponielämää 
Team JPF 
Elämäni taikakaviot 

  
Haastan edellä mainitut blogit samoilla kysymyksillä, joihin vastasin itse, koska en jaksa enää tähän aikaan illasta ruveta keksimään uusia kysymyksiä... :D

Comeback

Tänään olimme yli vuoden tauon jälkeen Ilmajoella seuraestekisoissa. Kisat alkoivat yhdeltätoista, mutta hyppäsin vasta viimeisessä luokassa, joten meidän ei tarvinnut lähteä ajelemaan kisapaikalle kovin aikaisin. Heräsin joskus vähän ennen yhdeksää ja menin suoraan talliin siinä toivossa, että ehtisin vielä aamuruokintaan. No, en ehtinyt, mutta pääsin kuitenkin laittamaan hevosia ulos. Kun hevoset oli saatu ulos, menin itse syömään. Hilluin sisällä syötyäni jonkin aikaa ja menin sitten laittelemaan tavaroita kasaan. Tavaraa tulikin melkoisesti mukaan, koska ulkona oli pakkasta siinä määrin, että loimia oli otettava miljoona mukaan... Sain kuin sainkin tavarat mahtumaan valjaskasseihin. Menin sisälle vielä hetkeksi ja lähdin pian hakemaan Nasseria tarhasta.

Hevoset olivat tietenkin tallustaneet tarhan viimeiseen nurkkaan, joten sain kävellä jonkin verran saadakseni hevosen kiinni. Onneksi Nasser antaa aina kiltisti kiinni, vaikka olisikin ollut ulkona vasta vähän aikaa. Vein hevosen pesariin, jossa laittelin sen kuljetuskuntoon. Kun oli aika lastata hevonen kyytiin, niin muut olivat vielä hakemassa poikia talliin. No, päätin ruveta lastaamaan yksin. Luovuin kuitenkin ajatuksesta, kun huomasin, että lastaussilta oli jäässä ja saranoista lähti kamala narina, kun sen laski alas. Tästä Nasser saikin oivallisen syyn ryhtyä tanssimaan... Hevonen rauhoittui pian ja suostui kävelemään kiltisti perässäni traileriin. Matkaan pääsimme hyvissä ajoin.

Perillä olimme joskus puoli yhden aikaan, mutta olimme perillä ihan liian aikaisin. Kisat olivat edenneet oletettua hitaammassa temmossa, joten saimme istuskella katsomon puolella lähemmäs puolitoista tuntia. Äiti ja Sauli kävivät välillä autossa, koska siellä oli lämpöisempi. Minä nappasin Nasserin enkkuviltin kainalooni ja kipitin se päälläni katsomoon.

Lopulta sain mennä ottamaan oman hevosen ulos. Nasser oli varsin virkeällä tuulella ja poukkoili pitkin pihaa, kun kävi taluttelemassa sitä vähän ennen satulointia. Satulonnin ajan hevonen oli aika rauhaton, mutta tyyntyi, kun kiipesin selkään. Nakkasin sille vielä enkkuviltin hetkeksi selkään, jotta sen lihakset lämpenisivät nopeammin. Taivuttelin hevosta molempiin suuntiin ja ravailin vähän. Äiti kävi ottamassa viltin pois, jotta pääsin laukkailemaan ilman putoilevaa peittoa. Pian olikin rataan tutustuminen. Rata oli aika simppeli ja hyvin hahmotettavissa. Luokan korkeutena oli 80 cm tai isompi, menin itse näin aluksi vain 80 cm. Suunnittelin muutaman oikaisutien ja menin takaisin ulos hevosen selkään. Nasser oli entistä hankalampi, kun menin sen selkään. Hevosessa oli niin paljon energiaa, että se tuntui räjähtävän käsiin. Onneksi pääsin pian verkkaamaan maneesiin. Nasserkin rauhoittui. Verkka meni kokonaisuudessaan ihan ok, harjoittelin muutamia oikaisuja.

Söpö pikku hepo <3

Starttasin verkkaryhmäni ensimmäisenä. Vatsanpohjassa tuntunut jännityskin katosi sopivasti ennen rataa. Perusrata mentiin maltillisella temmolla ja pitkillä teillä. Uusinnan alkaessa tehtiin tiukat tiet ja pitemmissä väleissä painettiin hanaa. Tuloksena radalta oli tuplanolla ajassa 25,59. Olin ihan fiiliksissä, koska en uskaltanut edes odottaa näin hyvää tulosta. Jännitimme sijoitusta aika kauan, koska luokassa starttasi tosi monta hyvää ratsukkoa. Laitoimme Nasserinkin jo traileriin, koska en enää uskonut sijoittuvani. Pian kuitenkin tuloksia kuulutettiin ja olin tullut toiseksi!

Olin tosi iloinen ja tyytyväinen hevoseen. Viime vuosi oli Nasserin kannalta aika kauhea. Kaksi kertaa sen vatsaa jouduttiin leikkaamaan ja välillä olo oli hyvinkin epätoivoinen. Leikkaava eläinlääkärikin ehdotti hevosen lopettamista. Tässä sitä kuitenkin ollaan, mutta se on vaatinut uskoa melkein mahdottomaan ja paljon työtunteja sekä haavan hoidossa että hevosen kuntouttamisessa. Nasser on melkoinen sissi!

Vähän ruttuinen rusetti...

Tuuppareina

Moi! En ole ehtinyt kirjoitella mitään hetkeen aikaan, koska koulussa on ollut aika kiire viikko. Lunta on sadellut aika lahjakkaasti ja se on ehtinyt sulaa monta kertaa poiskin. Tänään lunta tuli oikein kunnolla heti aamusta, joten hevoset olivat tavallista pidempään sisällä. Lumisade kuitenkin taukosi joskus kahdentoista aikana, joten hevoset pääsivät ulos.

Tänään meillä oli Nasserin kanssa aika jännä päivä, koska tänään kävimme ensimmäisessä yhteisessä kouluvalmennuksessa. Syy, miksen ole aiemmin mennyt kouluvalmennukseen on luultavasti se, että minua on hieman pelottanut mennä valmennukseen hevosella, joka on näin hankala ratsastettavuudeltaan. Valmentajani oli viime viikon estevalmennuksessa sanonut äidille ja Saulille, että koska kesän tuuppaamiset ovat vieneet Nasseria niin paljon eteenpäin, että kannattaisi pyörähtää kouluvalkussakin. No, nyt me sitten kävimme siellä. Tiedän kyllä, että vaikealla hevosella olisi pitänut mennä aikoja sitten koulutunnille, mutta kun esteet ovat olleet aina minulle se henkilökohtainen lempparilaji, niin se on vain jäänyt...

Valmennukseen lähteminen oli aika ongelmallista, koska talli oli vielä siivoamatta ja trailerista puuttui väliroikka, joka oli tarkastuksessa. Lisäksi kuski luuli, että valkkuun pitää lähteä vasta puoli kahdelta. Meinasi iskeä pienimuotoinen paniikki, kun kello oli jo yksi, eikä trailerin väliroikasta ollut tietoakaan. Sauli lähti sitten hakemaan sitä ja äiti jatkoi tallin siivousta. Minä sitten yritin kauhella vauhdilla laittaa kamoja kasaan ja hevosta kuntoon. Onneksi Nasser oli tosi puhdas, eikä se ei järjestänyt mitään suurempia kiukuttelukohtauksia. Lopulta traileri saatiin taas vetokuntoon ja hevonen sisälle. Siinä vaiheessa ratsastajan selkä oli jo ihan märkä, samoin kengät...

Nasser lumettomalla kotikentällä

Ehdimme kuin ehdimmekin ajoissa perille. Sitten vain hepalle kamat niskaan ja kuski kyytiin. Käveleskelin maneesissa hetken ennen valmentajan tuloa. Ravailimme itsenäiset alkuverkat, jonka jälkeen siirryimme kaikki keskimympyrälle. Meidän piti huolehtia, että hevoset ovat hyvin asettuneita kropastaan ja hyvin avuilla. Pian siirryimme käyttämään koko maneesia, mutta meidän piti ratsastaa metrin päässä urasta. Tehtävänä oli ratsastaa hevonen pitkällä sivulla ihan suoraksi. Helpommin sanottu kuin tehty. Aluksi Nasser kiemurteli ja protestoi kättäni, mutta kun muistin pitää oikean kyynärpään hyvin kiinni kyljessä ja tuntuman tiiviinä, niin hevonenkin suoristui kummasti. Nasser myötäsi niskasta myös tosi hyvin ja oli muutenkin kivan tuntuinen.

Pian siirryttiin ratsastamaan kolmikaarista kiemurauraa. Ensimmäiseen kaarteeseen piti ratsastaa voltti, jonka jälkeen ravattiin kahden puomin välistä. Sitten tehtiin kiemuran keskiosaan toinen voltti, ravattiin toisten puomien keskeltä ja vielä loppuun voltti. Minun suurin ongelmani oli se, että ulko-ohja ei tahtonut pysyä riittävän tiiviinä, jolloin hevonen vain lähti sutimaan ja kaatui sisällepäin voltissa. Kun muistin huolehtia ulko-ohjan hyväksi, niin hevonenkin toimi hyvin. Hetken päästä lisäsimme tehtävään vielä siirtymiset käyntiin ennen puomeja. Siirtymiset menivät mielestäni aika hyvin. Pian tulimme tehtävän myös laukassa. Nasser tuumasi, että nyt saa kouluhevostelu riittää ja nakkasi päänsä yläilmoihin, jolloin se kulki ihan selättömänä...

Lopuksi menimme kaikki vielä keskiympyrälle, jossa sitten laukattiin ja huolehdittiin hevosten kropan käytöstä ym. Nasser alkoi pehmentyä suustaan laukassakin jo ihan vähän, vaikka se pää kohoilikin liian usein yläilmoihin. Valmennuksen jälkeen minä ja valkku olimme molemmat kuitenkin positiivisesti yllättyneitä siitä, miten hyvin hevonen toimi. Varsinkin siihen nähden, miten vähän sillä on valmentauduttu koulussa. Taidamme eksyä seuraavallekin koulutunnille :)