Merlinillä ratsastelua ja omien heppojen kuulumisia

Eilen sainkin kiipustaa hieman erilaisen ratsun satulaan, kyseinen hevonen oli  Millan omistama Merlin. Milla kysyi minulta sunnuntaina, että haluaisinko tulla jonakin päivänä hyppäämään Merlinillä. Tottakai minä halusin, koska itsellä ei ole nyt valmentautumis- tai kilpailumahdollisuuksia. Saavuin tallille, jossa Merlin asustelee, n. klo 12.30 ja siellähän oli täysi tohina päällä! Leiriläiset olivat viemässä hevosia ulos ja meno oli vähän sekavaa, kun kyseltiin, minne tämä menee yms. Hevoset saatiin ulos, jonka jälkeen menimme hakemaan Merliniä tarhasta. Sitten vain heppa kuntoon ja nokka kohti maneesia. Olimme käyneet jo aiemmin kyhäämässä sinne muutaman esteen, joten satulaan mars. Verkkasin hepan ensin hyvin kaikissa askellajeissa ja aloitin hyppäämisen vasta sen jälkeen. Merlin oli aluksi ehkä hieman tahmea ja selvästi mietti, millainen ratsastaja siellä selässä oikein istuu. Nopeasti hevonen kuitenkin rentoutui ja alkoi liikkua reippaammin.

Hyppäämisestä Merlin aivan vallan innostui:) Paikat löytyivät hyvin ja Merlin tuntui hyppäävän mielellään ja iloisesti. Minun ei tarvinnut pelätä, että koskahan se kieltää, sain keskittyä omaan ratsastukseeni ja istuntaan enemmän kuin yleensä. En hypännyt nyt kauheasti, koska menin Merlinillä vasta toista kertaa, joten esteet pysyivät 80 cm kieppeillä. Merlinillä oli kyllä todella mukava ratsastaa muutenkin, koska se liikkuu hieman erilailla kuin omat hevoseni. Kuvia ei nyt ole, mutta Millan blogissa on pari videota, jotka näet täältä. Kiitos vielä Millalle hevosen lainasta!

Ja sitten vähän omien hevosten kuulumisia. Neesa vietiin sunnuntaina Vöyrille Anne Niemen luo, koska se pitäisi saada tiineeksi. Isä saapuu purkissa Hollannista.... Sinne se mamin kulta jäi vähän ihmeissään, kun kavereita ei näkynyt missään. Naapurikarsinassa oli kuitenkin kiva suomenhevonen varsansa kanssa, joten kyllä sillä kavereita onneksi on. Vauvalla ei ole vieläkään nimeä, mutta ei se sitä haittaa. Sitä on tullut sanottua sutkuttajaksi, koska sen häntä vispaa koko ajan joka puolelle. Nasserin haava on parantunut hyvin, vaikka leikkauksesta on vasta kaksi viikkoa. Huomenna pienemmästä haavasta saa ottaa tikit pois. Tämä tietää sotaa Nasserin mielestä, mutta kyllä se ne pois antaa ottaa. Virtaa pojassa ainakin tuntuu olevan, vaikka se on toipilas... hyvä niin, koska silloin se on jo parantumassa kovaa vauhtia.

Vaavi lähettää kaikille lukijoille terveisiä:)

Potilas, joka ei käyttäydy kuin potilas