Josko sitä joskus oppisi...

Heips! Sain vihdoinkin aikaiseksi tulla kirjoittamaan tänne tiistain estevalmennuksesta. Valmennus pidettiin tällä kertaa Ylistaron isolla kentällä. Tykkään itse tosi paljon tuosta Ylistaron kentästä, kun se on aika suuri ja siellä on hyvä harjoitella pidempien etäisyyksien ja ratojen ratsastusta. Ollikin on  innoissaan, kun se huomaa saavansa laukata isommin eteen yms. Estekalusto on myös niin mahtava, että siellä päästään reenaamaan aina erikoisesteitä oikein extrapaljon.

Verkattiin hevoset ennen valmennusta käynnissä, ravissa ja laukassa itsenäisesti. Sitten aloitettiin päivän ensimmäinen tehtävä. Hypättiin ympyrällä pientä ristikkoa, jossa oli vesimatto alla. Meidän piti tietysti huolehtia, että laukan rytmi ei muutu kaarteessa sekä siitä, että hevonen hyppäisi keskeltä, eikä lähtisi valumaan kaarteessa ulkoapuja vasten. Olli suoriutui tästä hyvin, vaikka sen piti selvästi hieman kurkkia esteen alla olevaa mattoa ja hypätä niin, etteivät jalat varmasti mene lähellekään mattoa... Pian tultiin yksitellen niin, että hypättiin kolme kierrosta, jokaisella kierroksella lähestyttiin pienemmällä tiellä kuin edellisellä kerralla. Tämä tehtävä sujui meiltä muuten ihan mallikkaasti, vaikka Ollia pitikin vahtia yhdessä välissä, ettei se lähde vain kipittämään eteenpäin.

Pian siirryttiin linjalle. Se oli sellainen perus pysty-pysty, neljän laukan linja. Vesimatto oli Ollista pelottavampi toiselta puolelta, joten siihen piti ottaa ihan turha kielto. Seuraavalla yrityksellä mentiinkin komeasti yli sekä vesimatto- että ukkonen/salama pystystä. Hypättiin linjaa molemmista suunnista pariin otteeseen. Sitten siirryttiin kaarevalle sateenkaariokseri-suomenlippupysty linjalle. Linjaa ei saanut ratsastaa viidellä laukalla, mutta saimme itse valita, tulemmeko sen kuudella vai otammeko vielä enemmän askelia. Itse tulin pääasiassa kuudella.

Sitten siirryttiinkin rataan. Ensimmäinen este oli vaatimattomasti lainelankkupysty, sitten kaarrettiin pitkällä lähestymisellä vesimatto-ja ukkonen/salamalinja, jatkettiin sateenkaari-suomenlippu kaarevalinja, sarja, tiilimuuriokseri pitkällä lähestymisellä, suomenlippupysty väärinpäin, samoin ukkonen/salama-vesimattolinja väärinpäin ja vielä viimeisenä lainepysty väärinpäin. Suoriuduttiin tästä pitkästä radasta aika hyvin ilman suurempia mokia, kieltoja ja pudotuksia. Sitten tultiin lopuksi vielä lyhyt uusintarata. Eli lainelankku hypättiin vinoon, jolloin päästiin kaartamaan hyvin vesimattopystylle, jonka jälkeen laukattiin hetken matkaa reippaammin eteen, hypättiin sateenkaarieste, laukattiin eteen ja hypättiin sarja ja lopuksi vielä lyhyellä tiellä tiilimuuriokseri. Ensimmäinen uusintarata meni meikäläisen osalta ihan perseelleen suomeksi sanottuna. Olli oli aika innoissaan edellisen radan jälkeen, joten minun oli välillä hieman hankala kääntää sitä. Radan jälkeen sanoin heti, että nyt oli kyllä niin hirveä rata, että haluan tulla vipana uudestaan. Sain hypätä radan uudelleen, jolloin se sujui huomattavasti paremmin. Viimeinen käännös sarjalta okserille meinasi mennä pitkäksi, koska Olli hyppäsi b-osan jälkeen aivan järkyttävän pitkän hypyn, jonka seurauksena käännös meni pitkäksi. Tulin vielä sarjan ja okserin välisen tien uudelleen, sain ratsastettua sen kunnolla. Josko sitä meikäläinenkin oppisi pian ratsastamaan ... No, jatketaan eteenpäin.

♥Olli♥

Kysymyspostaukseen on tullut ihan mukavasti kysymyksiä, laittakaa vaan lisää tulemaan! Aikaa on sunnuntaihin asti :)