maanantai 10. syyskuuta 2012

Sisarukset kuin yö ja päivä

Sunnuntaina kävimme pyörähtämässä Salon Heidin estevalmennuksessa. Nasseriin olen todella tyytyväinen, koska se yritti kaikkensa ja hyppäsi niin kuin kuuluukin, mutta Neesa... Taivas varjele sitä tammaa! En oikein tiedä, mitä teen tuon jästipään kanssa. Ongelma ei tällä kertaa ollut se, että se ei hypännyt vaan sen irtonainen takapää. Joka ikisestä laukannostosta seurasi hirveä pukkihepuli, josta ei meinannut tulla loppua. Eniten tässä ottaa päähän se, että tämä tinttailu oli jälleen pelkkää kusetusta. Neesa ei vain huvittanut olla kiltisti. Onneksi se ei kuitenkaan alkanut kiellellä, vaan hyppäsi ihan kohtuu hyvin.

Neesa ja sakset:(
Nasseri oli päivän pelastaja. Sen piti tietysti alkuveryttelyn aikana vähän pyrhöstellä ja olla niin arabi, mutta heppa malttoi kuitenkin rauhoittua, edes vähän... Nasser ei edelleenkään kunnioittanut puomeja, vaan otti töksön pystylle, joka oli huimat 20 cm korkea. Sen mielestä pienet esteet ovat poneja varten. Hyppääminen rupesi sujumaan, kun esteitä nostettiin ''kunnollisen'' kokoisiksi. Välillä paikat olivat pikkuisen hakusessa, mutta löytyivät kuitenkin lopuksi hyvin.  Esteet taisivat olla korkeudeltaan suunnilleen 80-85 cm.

Huomasin itsestänikin, että kun ei ole ollut valmennuksessa, on kaikki vähän hakusessa. Onneksi ei tullut tehtyä suurempia mokia. Sunnuntaina mennään molemmilla hepoilla uudestaan Heidin tunneille, mutta Nasser käy kuitenkin keskiviikkona pyörähtämässä Nurmossakin. Menemme sinne Maija Pellikan valmennukseen:)

Nassen jalat roikkuu...






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti