lauantai 23. maaliskuuta 2013

Eipä kummempia, kunhan kirjoitan

Vilkaisin juuri blogini sivupalkkia ja totesin, että olen kirjoittanut huimat kaksi postausta maaliskuun aikana. Ei näin Sini... Mutta mulla ei oikeasti ole ollut mitään kirjoitettavaa tai sellaista kerrottavaa, joka olisi mitenkään tavallisuudesta poikkeavaa. Kertoilen nyt kuitenkin vähän meidän kuulumisiamme, jotta tästä ei tule ihan tynkäpostaus.

Keskiviikkona minulla oli heti aamusta ihan hirveän nuhainen olo, kurkku oli tukossa ja niin myös nenä. Menin kuitenkin kaikesta huolimatta kouluun. Kesken päivän minulle tuli vielä tukkoisempi olo ja minua vilutti, mutta pysyin koulussa päivän loppuun asti. Tallille menin joskus viiden aikoihin ratsastamaan Neesan. Taivuttelin hevosen vain kevyesti läpi, koska tiistaina kävin sen kanssa aika reippaalla maastolenkillä. Neesa tuntui ihan hyvältä ja minunkin oloni parani hieman.


Torstaina jouduin kuitenkin vain huilailemaan kotona, eikä minua päästetty talliin, koska oli niin uuvahtanut ja tukkoinen. Huilailin sitten vain kotona ja luin ruotsin kokeisiin. Torstaina saapui myös postiin mieluisa paketti, nimittäin Ratsukellarista tilattu KL:n toppaliivi! Liivi oli alennuksessa, joten en malttanut olla hankkimatta sitä, kun olin siitä jo kauan haaveillut. Toivottavasti pakkaset lauhtuisivat vielä siedettäviksi, jotta tarkenisi ratsastaa ulkonakin pelkällä toppaliivillä. Tuuliset säät ovat pitäneet huolta siitä, että on saanut pukea koko ajan monta kerrosta päälleen.

Eilen olo oli hitusen verran parempi kuin muina päivinä. Ratsastamaankin oli jo pakko päästä, sillä en vain kestä neljän seinän sisällä istumista. Kävimme äidin kanssa maastossa niin, että minä menin Neesalla ja äiti Nebraskalla. Hepat olivat virkeysasteeltaan ihan normaaleja ja lenkki eteni ihan reippaalla tempolla. Neesa luuli jälleen näkevänsä kaikenlaisia mörköjä, kun se kesken laukan pomppasi tien toiselle reunalle. Muurahainen varmaan kääntyi läheisessä keossa ja se aiheutti hevosessa sydämentykytyksiä. Nebraska tietysti peesasi Neesaa ja muka säikkyi myös, mutta paljon lievemmin.

Tänään sitten tuli taas rokulipäivä, kun kuumemittari näytti vähän yli 37 astetta. Saa nähdä, montako päivää tässä saa sairastaa...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti