Voitto ja tappio

Viikonlopun aikana on ehditty elää tunteiden vuoristorataa. Eilen lähdimme puolilta päivin kohti Kaustista. Parenski ravaisi päivän toisessa lähdössä ja kovemmassa sakissa kuin koskaan. Sen takia ainakin minua jännitti vähän, että kuinkahan tässä oikein käy. Olimme perillä hyvissä ajoin ja taluttelun jälkeen hevonen pääsi hetkeksi karsinaan huilimaan. Itse kävimme syömässä ja vähän jaloittelemassa.

Paniinia, namnam :D

Sitten vain hevonen katokseen ja valjastamaan. Ilma oli tosi kuuma ja sen näki niin ihmisistä kuin hevosistakin. Sauli kävi lämmittämässä Parenskia ja minä keikuin aidalla kamera kädessäni. Hevonen kävi ilmeisesti aika kuumana ja yritti polkea laukalle hiljaisessa vauhdissa. Se myös pelkäsi maalin ympärillä olevia laatikoita.

Radalle oli tuotu myös aasi ihmeteltäväksi ja ihasteltavaksi.

Lämmityksen jälkeen saimme odottaa hetken oman lähdön alkua ja hevosella oli aikaa palautua. Sitten hevoset pyydettiin ohjastajineen esittelyyn. Kyseessä oli siis ryhmälähtö eli startti tapahtui auton takaa. Minä en meinannut jännitykseltäni pysyä nahoissani, muut olivat rauhallisempia. Pian lähtöauto olikin jo liikkeellä ja kisa alkoi. Parenski sai ihan hyvän lähdön ja pysyi onneksi ravilla. Kärkeen ampaisi Riikan Vinha ja Parenski seurasi sitä. Sauli yritti vähän pakittaa, että pääsisi johtavan taakse, mutta joku ohjastaja oli huutanut, ettei saa tulla siihen väliin. Niinpä ajettiin eteenpäin ja keulaan. Minä puolestani pureksin katsomossa kynsiäni ja toivoin, että se jaksaa juosta loppuun asti johtopaikalta. Parenski vetikin hienosti keulassa ja ainoastaan loppusuoralla sitä täytyi hoputtaa, kun muut alkoivat hengittää niskassa. Parenskin ja sitä loppusuoralla uhkaamaan nousseen Riikan Vinhan välillä käytiin kova taisto voitosta ja tuomarit ilmoittivat tutkivansa maalikamerasta, kumpi voitti. Siinähän sitä sitten odoteltiin ja pian saatiin odotettu tieto. Lähdön kaksi oli voittanut hevonen numero kolme, Parenski! Olimme aivan innoissamme! Hevonen tuotiin loimitettavaksi ja ohjastaja haastateltavaksi. Saivatpa vielä oikein komean kukkapuskankin :D Olihan se aivan mahtavaa nähdä, miten Parenski taisteli itsensä voittoon jo toisen kerran peräkkäin lyhyen ajan sisällä. Nyt puhelin on pärissyt onnitteluista ja useampi ihminen on ilmoittanut olevansa kiinnostunut ostamaan hevosen. Eipä taida olla myynnissä...

Voittokukat vaasissa

Parenski pääsi lähdön jälkeen pesulle ja se sai kuivatella hetken katoksessa. Sitten se pääsikin traileriin ja juotimme sitä. Hevonen sai myös heiniä eteensä ja oli oikein tyytyväisen näköinen. Kävimme katsomassa vielä pari lähtöä ja sen jälkeen käytiin Saarisen nahka-ja valjasautossa hakemassa Neesalle takkusuihketta ja muutama nahkariimu, jotka olivat tosi hyvässä tarjouksessa. Sitten saatiinkin lähteä onnistuneen päivän päätteeksi kotiin.

Juhlille ei saatu tänään jatkoa. Olimme tänään Kurikassa seurakisoissa Neesalla. Hevonen tuntui lämmittelyssä tosi hyvältä, hypyt osuivat kohilleen ym. Mutta sitten rata oli aivan jotain muuta kuin hyvä... Meidät HYLÄTTIIN 80 cm luokassa. Peruimme sitten 90 cm lähdön, koska ei tuntunut järkevältä lähteä hyppäämään sitä enää hylsyn jälkeen. Omat tunteet ovat tällä hetkellä todella ristiriitaiset, koska en tiedä, mitä tämä oikein on olevinaan. Nyt kuitenkin on päätetty, että Neesalla ei hypätä yhtään koko heinäkuun aikana ja huomenna soitetaan klinikalle, josko saataisiin aika tutkimuksiin. Hevonenhan ei ole koko aikana näyttänyt, että ontuisi tai mitään muutakaan. Kotona ja veryttelyssä kaikki sujuu hyvin, mutta kisakentällä homma kääntyy päälaelleen. Tuskinpa Neesasta mitään löytyy, mutta suljetaan nyt erinäisiä vaihtoehtoja pois.

Sitten vielä pieni ilmoitus tähän loppuun. Lähden rippileirille huomenna ja tulen takaisin vasta 15.7., joten blogi hiljenee siksi aikaa. Postailu jatkuu kuitenkin normaalisti, kun palaan takaisin kotiin hevosten luo.