My Day

Ajattelin nyt ensimmäistä kertaa koko blogin olemassaolon aikana väsätä teille My Day postauksen, kun tätä oli toivottukin joskus. My Day on kuvattu ja kirjoitettu maanantain 5.8. tapahtumista.

Heräsin vähän ennen yhdeksää. Edellisenä iltana meni vähän myöhään, joten minua väsytti aika lailla, mutta kampesin itseni siitä huolimatta ylös sängystä. Kävin suihkussa ja sitten lähdin ulos noukkimaan marjoja pensaista aamupalaksi. Aurinko paistoi jo ja ilma oli lämmin heti aamutuimaan.

Tuunasin marjat jugurtilla ja myslillä ja pistelin poskeeni. Samalla katselin päivän lehdestä sarjakuvat ja telkkariohjelmat.

Nam nam :D

Syötyäni vetelehdin hetken aamutakki päällä ja sitten lähdettiinkin jo tallille ratsastamaan ensimmäisiä hevosia. Ilma oli lämmennyt aika paljon, mutta onneksi ulkona tuuli sopivasti, joten keli ei ollut mikään paahtava. Matka taittui kätevästä skootterilla. Kello oli ehtinyt kymmeneen.

Vastassa olikin aikamoinen show, kun paikalla oli kivimiehiä. Puolitoista vuotta sitten meiltä tuhoutui tulipalossa varastorakennus, jonka tilalle nousee uusi. Paikalla oli kaivinkone ja porausvaunu, jolla tehtiin kiviin reikiä räjähdeainetta varten. Lisäksi kaivinkone siirteli kauhalla isoja kumimattoja, jotka estäisivät kivien lentelyn ympäri ämpäri räjähdyksen aikana. Se oli kyllä aika hurjan näköistä touhua, vaikka räjähdyksen ääni olikin vain vaimea kumahdus, varoittavista "sumutorvista" lähti puolet karmeampi meteli, joka kuului kilometrien päähän.

Näitä mattoja ei saakaan Ikeasta :D

Hetken työmaata töllisteltyämme menimme tekemään tulen stokeriin. Jos et ole sattunut sellaiseen tutustumaan, se on lämmityskattila, joka lämpiää hakkeella. Sillä lämpiää myös hevosten pesupaikan käyttövesi. Päivän ensimmäiselle lenkille pääsivät mukaan Patriin ja Nasser. Nasse oli ensin sen näköinen, että häh, pitäisikö tällaisella kelillä mennä muka töihin. Laitettiin hevoset valmiiksi ja lähdettiin maastoon köpöttelemään kohti jokilakeutta. Matka taittui rauhallisesti, eikä ötököitäkään ollut hirveästi. Menimme yhden Saulin vehnäpellon läpi ja laukkailtiin traktorin renkaista syntyneissä urissa. Nasser pakkasi hieman kuumeta, mutta pysyi ihan hyvin käsissä. Saatiin napattua siitä muutama kuvakin.

Kärpäset kiusasivat...

Kotiin päin meno olikin sitten hieman vahdikkaanpaa. Nasseria sai olla koko ajan pidättämässä, kun se meinasi lähteä rynnimään liian lujaa. Kuskiakin alkoi siinä hässäkässä pistää kyljestä niin maan perusteellisesti... Kotimatka sujui kuitenkin ihan hyvin ja hepat pääsivät ratsastuksen jälkeen kunnon suihkuun. Lisäksi voitelin ja huuhtelin Nasserin haavan. Sillä aikaa, kun äiti pesi Patriinaa, niin minä kävin täyttämässä heppojen vesiastian ja siivoilemassa tarhan lantakasoista. Lopuksi vielä vaihdoimme suitsiin poskihihnan poikkimenneen tilalle. Sen jälkeen lähdettiinkin syömään ja odottelemaan, että sää hiukan viilenisi. Kello näytti 13:ta.

Nam! Ruuaksi olikin kanasalaattia ja pinaattikeittoa.

Syönnin jälkeen vein pyykkiä kuivumaan, olin hetken koneella lukemassa mm. blogitekstejä ja sitten lähdin keräilemään pensaista marjoja pakastettavaksi. Siinähän sitä hommaa piisasi ja aurinkokin kuumotti... Olkapäitä oli pakko käydä välillä rasvaamassa, kun tuntui, että nehän saattaisivat muuten palaa.

Kun marjat oli pakastettu, lähdin takaisin tallille noin viiden aikoihin. Ratsastamatta olivat nimittäin vielä Neesa ja Rustinki. Ratsastelin Rustingilla ensin reilun puoli tuntia. Keskityin lähinnä siihen, että hevosen nokka näyttäisi haluttuun suuntaan ja että se suunnilleen ymmärtäisi, mitä siltä pyydetään. Hienostihan tuo tuntui jo sujuvan, kun Patriinkaan ei ollut aidan takana pelottelemassa.

Uusi koulusatulahuopa pääsi testaukseen heti.

Rustinki tutustui esteeseen hörppäämällä vesimatosta.

Hoidin Rustingin normaalisti ratsastuksen jälkeen ja vein sen talliin, jossa Parenskikin oli paarmoja paossa. Sitten lähdettiinkin viljelytarkastuksille koko porukka. Ennen lähtöä juoksutimme Nebraskaa ja katsoimme, ravaako se puhtaasti. Pienen pientä epäpuhtautta oli huomattavissa, joten se jätettiin kotiin. Oli aivan pakko ottaa kuva ja laittaa se tänne teille: Neesa juoksi vapaaehtoisesti ja hörisi mennessään Nebraskan perässä juoksutuksen aikana. Äiti otti sitten toistamiseen jo Patriinan, mutta se ei haitannut, koska luvassa oli pelkkää kävelyä.

Hassu hevonen, muttei mikään tyhmeliini! <3

Kävimme tarkastamassa läheisiä vehnä- ja ohrapeltoja hukkakauran varalta. Sitä pitää etsiä joka vuosi, vaikka sitä ei olisi aikaisempina vuosina löytynytkään. Aika vikkelästi se käy, kun meitä ratsastaaa kolme rinnakkain. Rasittavimpia ovat kaurapellot, kun hevoset yrittävät koko ajan napsia herkkua suuhunsa. Ratsastuksen jälkeen hepat huollettiin ja pestiin hikikohdista. Kun ratsut oli hoidettu, niin oriit vietiin laitumelle ja minä pääsin puolestani karsinoiden putsaukseen. Kun ne oli siivottu, niin kello oli jo lähemmäs puoli kymmenen. Tein siinä vielä joitain pikkuhommia ja sitten lähdin ajelemaan skootterilla kotiin. Kotona söin vielä jotain pientä ja katsoin elokuvan Haamumorsian ennen nukkumaan menoa. Nukkumaan menin joskus vähän ennen yhtätoista.