Kauravarkaiden pyydystämistä ratsastuksen lomassa

Heips! Taaskaan ei ole oikein ollut mitään erikoisempaa kirjoiteltavaa.  Remppa edistyy hyvin, kun joka päivä vasaroidaan. Tänäänkin paikalla oli vaikka kuinka monta eri alan ammattimiestä. Olen ratsastellut monena päivänä kahta hevosta, tänään menin kolmella. Rustinkia on taas ruvettu totuttamaan ratsastajaan. Kävin sen selässä jo viime vuonna pariin otteeseen, samoin nyt olen ratsastellut sillä pari kertaa. Se suhtautuu selkään nousuun sangen mutkattomasti. Kyllä siitä varmaan ihan hyvä tulee, mutta se vaatii paljon työtä, aikaa ja taitoa. Rustingista kamalinta taitaa olla se, että mami tulee aidan viereen pelottelemaan sitä :D Patriin osaa olla kyllä tosi hurjan näköinen halutessaan. Tänään olisi ollut myös hyvä kuvata teille My Day, mutta se nyt jäi. Yritän saada senkin tehtyä ennen koulun alkua:)

Rustinki tiiraili tammahakaan, hyökkääkö se äitee oikeasti kimppuun.

Nasserilla olen pyrkinyt ratsastamaan tasapuolisesti maastossa ja kentällä. Hevonen tuntuu ihan hyvältä, mutta kunnon treenausta ei voida aloittaa, ennen kuin sille saadaan selkään se himputin satula. Haava ei ole mennyt huonommaksi, mutta ei myöskään paremmaksi. No, parempi sekin kuin se, että siihen olisi tullut uusi kasvain. Kuskilla olisi vain niiiiiiin kova halu treenata tavoitteellisesti... Eli lisää odotusta.

Nasser on päässyt hieman pulleroitumaan, kun on syönyt koko kesän.

Neesa on ollut oma neesamainen itsensä koko heinäkuun. Silläkin olen pyrkinyt ratsastamaan monipuolisesti, jotta hepan mieli pysyisi iloisena. Neesa toimii kyllä nyt sileällä ihan kivasti, mutta hypätä sillä ei ole voinut, koska se on niin vanhassa kengässä+kaviot ovat kasvaneet hiukan liian pitkiksi. Tänään tulee kuitenkin kengittäjä laittamaan uudet kengät ja vuolemaan kaviot oikean mittaisiksi kaikilta kengässä olevilta hevosilta. Sauli pystyisi kyllä tekemään sen itsekin, mutta on tuota hommaa nyt niin paljon muutenkin. Elokuun 25. päivä olisi seurallani estemestaruuskisat, katsotaan nyt, millaisella kokoonpanolla sinne lähdetään vai päästäänkö koko kisoihin.

vähän tässä ramaisee... hohhoijaa, kun hellettä piisaa. Neesa on relaamisen mestari.

Sitten pari muutakin juttua.  Hepat ovat karkailleet viime aikana kaurapeltoon, tosin omaan sellaiseen. Tai ainakin yksi niistä... Muut hevoset eivät ole sitä tehneet enää, mutta Sinilee sitäkin useammin! Olin viime sunnuntaina siivoamassa tallia, kun huomasin, että neiti oli taas pellossa karkuteillä. Eipä siinä auttanut muuta kuin hakea varsa pois sieltä. Keskiviikkona olin kavereiden kanssa Seinäjoella shoppailemassa ja äidiltä tuli päivän aikana viesti, että kaikki tammahaan hevoset olivat taas olleet vierailulla samassa pellossa... Onneksi ne oli saatu sieltä äkkiä pois. Tänään Neesalla ratsastaessani huomasin, että Sinilee oli jälleen erillään muista ja kaurapellon puolella... Hyppäsin tietenkin alas, jätin Neesan kentälle ja juoksin hakemaan varsaa pois. Sauli kävi korjaamassa aidan siitä kohtaa, josta Sinilee oli mennyt läpi. Kyllä tuo pikkutamma osaa pitää huolta kotiväen liikunnasta :P Onneksi se on antanut joka kerta kiltisti kiinni ja kävellyt nätisti takaisin oikealle puolelle aitaa. Toivottavasti se nyt ei enää karkailisi.

kauravaras

Toinen asia on varsakuume. Se iski jälleen ja Patriin yritetään saada vielä kantavaksi. Nythän on aika myöhäistä aloittaa, mutta sekä Parenski että Rustinki ovat heinäkuun varsoja. Isäehdokkaaksi on valittu toistamiseen A.T. Eko, eli siemennyksen onnistuessa varsasta tulee Parenskin täyssisar. Vielä on turha mennä asioiden edelle, mutta suunnitelmat ovat nämä.  Minä taas olen avoimesti vihjaillut isommasta hyppyhevosesta ja ennen kaikkea helpommasta sellaisesta, joka tekisi sitä vähän omastakin tahdostaan. Että ei meiltä hevoset pääse loppumaan...

Posti toi pari viikkoa sitten kirjeen äidin nimellä, jossa kerrottiin, että Farmarissa ratsastajaliiton kojussa olleessa arvonnassa on arpaonni suosinut ja saamme kaksi pääsylippua Hevoset stadikalla- tapahtumaan. Sinne siis!