10 vuotta onnettomuudesta

Tänään, 2.9.2013, tulee kuluneeksi kymmenen vuotta tallia kohdanneesta tapaturmasta. Silloinen syyskuun päivä oli aurinkoinen ja puintityöt olivat parhaillaan käynnissä. Niinpä Saulikin oli peltohommissa. Kotona tarhassa laidunsivat Nebraska, Neesa, Herttilei, Talvikki ja Satu-Huilu. Nasser oli vielä silloin ori ja vietti aikansa toisessa tarhassa. Mitä tammat pelästyivät, on edelleen mysteeri. Jotain kuitenkin tapahtui ja hevoset lähtivät juoksemaan metsästä pois päin. Naapurin vanha emäntä oli nähnyt hevosten ryntäilyn. Paniikki oli laumassa ilmeisen suuri, koska suomenhevostammat Talvikki ja Satu-Huilu juoksivat päänsä yhteen. Naapuri ei ollut nähnyt törmäystä, mutta kuullut siitä aiheutuneen tömähdyksen. Talvikki kuoli törmäyksen johdosta melko pian. Se oli yrittänyt nousta, mutta oli vajonnut maahan. Satu-Huilu oli ollut vielä siinä vaiheessa elossa. Sauli oli päässyt kotiin ja ehti nähdä, kuinka hevosen sieraimista ja suusta valui veri. Satu-Huilukin oli tuupertunut kuolleena maahan, kun Sauli oli yrittänyt taluttaa sitä tallia kohti. Niin menehtyivät 8-vuotias liinaharja Satu-Huilu ja vasta 3-vuotias Talvikki. Neesa, Herttilei ja Nebraska selvisivät tapauksesta pelkällä säikähdyksellä.

Hevoset on haudattu tilan omalle maalle kaivettuun kuoppaan. Sinne ne laitettiin vierekkäin, selät vastakkain, hännät yhteen. Pää oli molemmilla peitetty kangassäkillä. Itse en tietenkään tiennyt koko tapauksesta mitään, olin tuohon aikaan vasta 5-vuotias, enkä erityisen kiinnostunut hevosista. Heppakärpänen puri hieman myöhemmin.

Paikallislehtikin uutisoi tapauksesta.