Vaasa 24.5.

Moikka! Vaasan kisapostaus tulee nyt pari päivää myöhässä, mutta ei anneta sen häiritä. Eli oltiin viime sunnuntaina pitkästä aikaa kisoissa Ollin kanssa. Vitsi tuo muutaman viikon kisatauko tuntuikin pitkältä, oli kyllä kiva lähteä kisoihin! Laskeskeltiin kotona, että mun luokkani alkaisi varmaan vähän kymmenen jälkeen, mutta metsään meni se arvio... Kisat etenivät hieman hitaammin kuin ajattelimme, joten olisimme saaneet tulla paikalle tuntia myöhemmin. No, onneksi ei satanut tai mitään, katseltiin sitten odotellessa ensimmäistä luokkaa ja kävin moikkaamassa kavereita.

Ensimmäinen luokka, jonka hyppäsin, saatiin polkaistua käyntiin joskus yhdentoista korvilla. Käytiin kävelemässä rata, joka oli kivan selkeä ja mukaan mahtui pieniä tehtäviä. Luokka oli siis Powercupin aluekarsinta, ja itse hyppäsin 90cm radan, koska Olli on hevonen. Äiti ja Sauli olivat ottaneet sillä aikaa Ollin traikusta ja laittaneet sen valmiiksi, joten sain mennä heti radankävelystä maneesiin verkkaamaan. Olli oli aika tahmea aluksi, mutta heräili hiljalleen. Hyppäsin luokan viimeisenä, joten esteverkkaan pääsyä sain vähän venailla. No, kun hyppäämään päästiin, fiilikset olivat aika kaameat: Olli oli hirveän jännittynyt ja samalla vähän pohkeen takana, joten suurin osa hypyistä ajautui liian pohjaan ja oli jännittyneitä. Radalle en lähtenyt hirveän toiveikkaana. Radalla Olli jäätyi ihan totaalisesti. Se hyppäsi yhtä rennosti kuin jääpuikko ja kyyläsi ihan kaikkea. Sarjan jälkeen meno alkoi hieman rentoutua ja ajattelin jo, että kyllä me tästä selvitään. No, eipä selvitty. Viimeisellä perusradan okserilla hyppy tuli hieman pohjaan, mutta hepo kuitenkin keräsi kinttunsa hyvin. En sitten tiedä, säikähtikö se jotain, koska se nyppäsi päänsä tosi äkkiä ylös, jolloin takaset ottivat puomin. Tuloksena siis jo tuo tutuksi käynyt 4vp. Harmittihan se, mutta ei sille mitään voinut. Hevonen oli tosi kireä, enkä saanut sitä verkassa niin rennoksi kuin olisi pitänyt, joten tuo puomi ei oikeastaan ollut mikään yllätys.

Annoin Ollin äidille ja menin kävelemään päivän toista rataani. Luokka oli samalla Pohjanmaan tyylimestaruus -luokka. Hieman sekavilla fiiliksillä kyllä lähdin kävelemään rataa. Päällimmäisenä oli vain ajatus, että nyt jumankauta pitää skarpata paljon ja ratsastaa 110% joka esteelle. Rata oli paria lähestymistä lukuunottamatta aika samanlainen kuin edellinen. Lähdin yhdeksäntenä, joten menin tutustumisen jälkeen esteverkkaan. Tarkoituksena ei ollut hypätä hirveän paljon, vaan saada hevonen rennoksi ja pohkeen eteen. Annoin Ollin vain laukata ensin ja tein temponvaihteluja. Hevonen tuntui jo vähän paremmalta ja jatkoin työstämistä. Otin vain pari hyppyä okserille ja pystylle, Ollikin tuntui selvästi paremmalta. Mitään paineita on ottanut sijoituksesta, halusin vain sen siistin nollan.

Rata meni estettä numero kuusi lukuunottamatta aika mukavasti. Kuutoselle ratsastin hieman liian pohjaan, mutta hyppy oli kuitenkin tasapainoinen, joten puomia ei tullut. Tuloksena tyytyväinen kuski, 50.5 pistettä ja 0vp. Olli skarppasi kyllä superisti tuohon toiseen luokkaan! Olin tosi tyytyväinen ja heppa sai paljon taputuksia. Äiti sitten katsoi Equipesta, että menin siinä vaiheessa johtoon. Olin ihan, että siis mitä?! Viimeinen ratsukko meni kuitenkin ohi, mutta viis siitä, tuloksena oli toinen luokkasija ja Pohjanmaan taitomestaruushopeaa! Kunniakierroksella polle olisi sitten halunnut hieman baanatella, hehe. Osan kuvista on ottanut Silja Hyvönen, kiitos hänelle vielä niistä!:)

(c) Silja Hyvönen

(c) Silja Hyvönen

Päivä meni siis enemmän kuin nappiin. Vaikka ekasta luokasta tuli puomi, niin hälläväliä, toinen luokka vedettiin sellaisella tsempillä, että hevoseen ei voi olla kuin tyytyväinen!