keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Mitäs me lomalaiset?

Moikka! Heinäkuun viimeisiä viikkoja viedään jo, joten ajattelin tulla taas vähän päivittelemään meidän kuulumisiamme. Ötökkäkausi alkoi täällä meilläkin noin 1,5 viikkoa sitten, vaikkakin paljon siedettävämpänä kuin odotin. Ainoastaan Parenski ja Rustinki viettävät päivänsä tallissa, koska niiden laitumella ötököitä on selvästi enemmän kuin tammojen. Tammathan pääsevät lisäksi keskellä päivää halutessaan pihaton suojiin. Suurimman osan ajasta ne ovat kuitenkin viettäneet ulkona, joten kai nuo itse tietävät parhaiten, missä on hyvä olla mihinkin aikaan vuorokaudesta.

Solisee ja Kuppi siirrettiin vajaa viikko sitten muiden kanssa yhteiselle laitumelle, ja yllättävän hyvinhän se sujui, vaikka itse maalailin seinille katkenneita jänteitä ja irtokenkiä... Hehe, ehkä pienoista ylireagointia, mutta onneksi kaikki meni tosi hyvin! Pelkäsin hieman, että mitenhän Olli suhtautuu varsaan, koska se reagoi yleensä uusiin hevosiin melko vahvasti. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Olli on tosi ihastunut pikkuiseen! Se seuraa Soliseeta joka paikkaan, ja jos joku hevosista komentaa Soliseeta, Ollin on mentävä heti väliin pitämään varsulin puolta.

Toinen on ihan tillintallin, kun rapsutellaan:)
Olli on nyt viime viikon pitänyt pientä valmennuslomaa. Olen vain maastoillut sillä ja työskennellyt paljon sileällä. Kuun alussa käytiin Maijan koulutunnilla, joka meni tosi kivasti! Ollihan oli ollut sileällä ajoittain tosi nihkeä. Mietittiin ensin, että onkohan se selästään kipeä, kun ei halua antaa periksi ja käyttää selkää kunnolla. Otin sitten ihan testimielessä gramaanit tunnille, jotta nähtäisiin, antaako Olli niiden kanssa periksi, vai tuleeko heppa ihan silmille, jonka jälkeen se olisi kärrätty klinikalle tutkittavaksi. Olli liikkui kuitenkin tosi hyvin koko tunnin, joten tultiin siihen tulokseen, että vika oli enemmänkin hevosen korvien välissä kuin missään fyysisessä jutussa. Päätettiin sitten yhdessä tuumin laittaa Olli kuukauden gramaanikuurille, jotta se ''oppisi'' taas kulkemaan oikein. Ollaan nyt käytetty gramaaneja sileällä suunnilleen kaksi viikkoa, ja olen ollut tosi tyytyväinen Olliin! Se alkoi hyvin lyhyessä ajassa käyttää selkäänsä oikein ja hevosen ratsastettavuus on parantunut huomattavasti. Nyt gramaani on oikeastaan enää vain varmistusremminä, jos hevonen sattuu saamaan jonkin laamattelukohtauksen. Gramaaneilla ei siis tarvitse juuri enää vaikuttaa, vaan ratsastan oikeastaan pelkällä nivelohjalla. Tiedän, että varmasti joku anonyymi saa tästä nyt hirveän kohtauksen, jolloin on pakko tulla sanomaan jotain ilkeää. Vaikka en itsekkään hirveästi tykkää käyttää gramaaneja, niin silti tämä kuukauden kestävä kuuri on minun mielestäni ollut tosi hyvä ratkaisu, sanoivatpa muut mitä tahansa.

Nyt Ollin pienoinen valmennusloma kuitenkin loppuu, tällä viikolla ollaan menossa sekä este -ja koulutunnille. Ylistaron kisatkin alkavat lähestyä ihan hyvää vauhtia. Näistä kuitenkin lisää sitten tulevissa postauksissa!:)

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Miten menee niinku omasta mielestä?

Moikka! Viime kirjoituskerrasta onkin jo kuukausi, kylläpäs se aika vaan rientää... Tässä välissä on taas ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä. Ollaan treenattu, käyty kisoissa, treenattu vähän lisää ja touhuttu kaikenlaista hevosten kanssa. Varsallakin on nyt ollut jo jonkin aikaa virallisesti nimi. Tamma ristittiin hetken miettimisen jälkeen Soliseeksi. Nimi sopii minun mielestäni tuolle varsalla kuin nenä päähän. Ikää pikkuisella, vaikka eihän se nyt enää niin pieni ole, onkin huomisesta lähtien kokonaiset kaksi kuukautta.



Ilmat ovat pysyneet niin viileinä, että paarmakausi ei ole oikeastaan edes kunnolla alkanut täällä meillä. Hevoset saavat siis olla päivät ulkona, eikä niitä ole tarvinnut hakea suojaan päiväksi. Ollikin on saanut olla parina lämpöisenä yönä ulkona, mutta nyt se on siirtynyyt takaisin talliin. Ollaan treenattu nyt aika tasaiseen tahtiin koulua ja esteitä. Käytiin myös Alavudella 14.6. power cupin- koulukarsinnoissa. Kyllä, me kävimme kouluaitojen sisällä, ja tulos nyt oli mitä oli... Mutta annettakoon armon käydä oikeudessa, koska en ole mikään koulutuuppari, eikä Ollikaan ole ilmeisesti ennen tuota ollut ikinä koulukisoissa. Onnistuimme kuitenkin epäonnistuneesta koulukokeesta huolimatta luovimaan tiemme finaaliin, joten 7.8. pakataan Olli sekä kaverini hevonen traikkuun, ja otetaan suunnaksi Lahti!

Parit estekisatkin on hypätty. 13.6. käytiin Ylistarossa hyppäämässä I-tason kisoissa 90 ja 100 cm. Ysikympissä sijoituttiin seitsemänsiksi, vaikka uusinnasta otettiinkin yksi puomi. Metrissä saatiin kuskin mokan takia 4vp perusradalta, mutta Olliin olin silti tyytyväinen. Viime lauantaina käytiinkin Kurikassa II-tason estekisoissa hyppäämässä nuo samaiset korkeudet. Ysikympistä saatiin sarjalta 4vp, mutta rata oli muuten hyvä. Metrissä kaikki meni aika hyvin ja saatiin tuplanolla kohtuun hyvällä ajalla. En ratsastanut aikaa juuri yhtään, sillä halusin kivan nollan. Lopputuloksissa oltiinkin sitten ensimmäiset, jotka eivät sijoittuneet. Harmittihan se aluksi, mutta tästä on nyt kuitenkin hyvä jatkaa kohti seuraavia kisoja, jotka hypätään varmaankin vasta 1.8. Ylistarossa.




sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Vaavin ulkoilua

Neljä ylimmäistä kuvaa ovat tosin jo ainakin kolme viikkoa vanhoja... Kuvat ovat vain lojuneet jossain kameran muistikortin syövereissä, kaiken huipuksi koneeni sanoi itsensä viikko takaperin irti, eikä suostunut enää edes yrittämään käynnistymistä. Postaamistahdin vetelehtymiseen on siis monia eri syitä, ja vaikka kuvat ovatkin jo muutaman viikon vanhoja, niin halusin silti julkaista niistä edes muutaman tänne blogin puolelle.




 
 
 

Alimmissa neidillä onkin sitten ikää jo hurjat neljä viikkoa. :)
 


 
 

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Vaasa 24.5.

Moikka! Vaasan kisapostaus tulee nyt pari päivää myöhässä, mutta ei anneta sen häiritä. Eli oltiin viime sunnuntaina pitkästä aikaa kisoissa Ollin kanssa. Vitsi tuo muutaman viikon kisatauko tuntuikin pitkältä, oli kyllä kiva lähteä kisoihin! Laskeskeltiin kotona, että mun luokkani alkaisi varmaan vähän kymmenen jälkeen, mutta metsään meni se arvio... Kisat etenivät hieman hitaammin kuin ajattelimme, joten olisimme saaneet tulla paikalle tuntia myöhemmin. No, onneksi ei satanut tai mitään, katseltiin sitten odotellessa ensimmäistä luokkaa ja kävin moikkaamassa kavereita.

Ensimmäinen luokka, jonka hyppäsin, saatiin polkaistua käyntiin joskus yhdentoista korvilla. Käytiin kävelemässä rata, joka oli kivan selkeä ja mukaan mahtui pieniä tehtäviä. Luokka oli siis Powercupin aluekarsinta, ja itse hyppäsin 90cm radan, koska Olli on hevonen. Äiti ja Sauli olivat ottaneet sillä aikaa Ollin traikusta ja laittaneet sen valmiiksi, joten sain mennä heti radankävelystä maneesiin verkkaamaan. Olli oli aika tahmea aluksi, mutta heräili hiljalleen. Hyppäsin luokan viimeisenä, joten esteverkkaan pääsyä sain vähän venailla. No, kun hyppäämään päästiin, fiilikset olivat aika kaameat: Olli oli hirveän jännittynyt ja samalla vähän pohkeen takana, joten suurin osa hypyistä ajautui liian pohjaan ja oli jännittyneitä. Radalle en lähtenyt hirveän toiveikkaana. Radalla Olli jäätyi ihan totaalisesti. Se hyppäsi yhtä rennosti kuin jääpuikko ja kyyläsi ihan kaikkea. Sarjan jälkeen meno alkoi hieman rentoutua ja ajattelin jo, että kyllä me tästä selvitään. No, eipä selvitty. Viimeisellä perusradan okserilla hyppy tuli hieman pohjaan, mutta hepo kuitenkin keräsi kinttunsa hyvin. En sitten tiedä, säikähtikö se jotain, koska se nyppäsi päänsä tosi äkkiä ylös, jolloin takaset ottivat puomin. Tuloksena siis jo tuo tutuksi käynyt 4vp. Harmittihan se, mutta ei sille mitään voinut. Hevonen oli tosi kireä, enkä saanut sitä verkassa niin rennoksi kuin olisi pitänyt, joten tuo puomi ei oikeastaan ollut mikään yllätys.

Annoin Ollin äidille ja menin kävelemään päivän toista rataani. Luokka oli samalla Pohjanmaan tyylimestaruus -luokka. Hieman sekavilla fiiliksillä kyllä lähdin kävelemään rataa. Päällimmäisenä oli vain ajatus, että nyt jumankauta pitää skarpata paljon ja ratsastaa 110% joka esteelle. Rata oli paria lähestymistä lukuunottamatta aika samanlainen kuin edellinen. Lähdin yhdeksäntenä, joten menin tutustumisen jälkeen esteverkkaan. Tarkoituksena ei ollut hypätä hirveän paljon, vaan saada hevonen rennoksi ja pohkeen eteen. Annoin Ollin vain laukata ensin ja tein temponvaihteluja. Hevonen tuntui jo vähän paremmalta ja jatkoin työstämistä. Otin vain pari hyppyä okserille ja pystylle, Ollikin tuntui selvästi paremmalta. Mitään paineita on ottanut sijoituksesta, halusin vain sen siistin nollan.



Rata meni estettä numero kuusi lukuunottamatta aika mukavasti. Kuutoselle ratsastin hieman liian pohjaan, mutta hyppy oli kuitenkin tasapainoinen, joten puomia ei tullut. Tuloksena tyytyväinen kuski, 50.5 pistettä ja 0vp. Olli skarppasi kyllä superisti tuohon toiseen luokkaan! Olin tosi tyytyväinen ja heppa sai paljon taputuksia. Äiti sitten katsoi Equipesta, että menin siinä vaiheessa johtoon. Olin ihan, että siis mitä?! Viimeinen ratsukko meni kuitenkin ohi, mutta viis siitä, tuloksena oli toinen luokkasija ja Pohjanmaan taitomestaruushopeaa! Kunniakierroksella polle olisi sitten halunnut hieman baanatella, hehe. Osan kuvista on ottanut Silja Hyvönen, kiitos hänelle vielä niistä!:)


(c) Silja Hyvönen

(c) Silja Hyvönen



Päivä meni siis enemmän kuin nappiin. Vaikka ekasta luokasta tuli puomi, niin hälläväliä, toinen luokka vedettiin sellaisella tsempillä, että hevoseen ei voi olla kuin tyytyväinen!