perjantai 19. joulukuuta 2014

Luukku 19, jalkojen hoidon tärkeys

Moikka! Nyt sitten vähän asiaa hevosten jalkojen huollosta. Tähänkin on olemassa useampia tapoja ja jokainen menettelee hevosensa mukaan. Hevosten jaloista on kuitenkin tärkeää pitää hyvä huoli, oli se sitten kilpahevonen tai ihan vain pullaponi. Jos jaloista ei pidetä kunnolla ja asianmukaisesta huolta, seuraukset voivat olla aika ikävät. Kertoilenpä tässä nyt sitten vähän minun hoitomenetelmistäni.

Ratsastuskoulun alkuvuosina en tajunnut hölkäsenpöläystä siitä, miten tärkeää hevosen jalkojen huoltaminen on. Olen siis oppinut kaiken tietämäni vasta vähän myöhemmällä ikää. Neesan ja Nasserin ja miksei muidenkin tallin hevosten kanssa sitä onkin tullut harjoiteltua käytännössä oikein urakalla. Alkuvaiheessa Sauli ohjasi aina suuntaa-antavasti, miten missäkin tapauksessa kannattaa toimia. Eihän sitä silloin osannut 9-vuotiaana ajatella niin tarkasti, kuinka toimitaan. Nyt kun ikää ja tietoa on tullut paljon lisää, pystyn päättämään ja tiedän, miten mikäkin hoidetaan ja kuinka pitkään. Jalat kannattaa ehdottomasti huoltaa, vaikka mitään näkyvää vikaa ei olisikaan. Näin voidaan ennaltaehkäistä nestekertymiä, ihottumaa ja muuta.

Vesi

Vesi on aina ollut paras hoitokeino moneen äkkinäiseen. Jos joku hevosista on saanut tarhassa haavan jalkaansa, niin vesi on se, jolla hoidetaan ensimmäisenä. Vedellä on helppo puhdistaa niin isommat kuin pienemmätkin haavat ja tyrehdyttää pienemmät verenvuodot. Tarvittaessa käytän Betadine-lääkeshampoota desinfiointiin ja puhdistukseen veden ohella. Kylmäysmuotonakin olen vettä käyttänyt, mutta sitten kuulin yhdeltä tutulta eläinlääkäriltä, että jos haluaa oikeasti kylmätä vedellä, niin letkun varressa saa seistä hyvän tovin. Ennen kuin vesi alkaa edes vaikuttamaan kylmäävästi, sitä on päästettävä 20 minuuttia jalkaan. Sen jälkeen en ole vettä käyttänyt muuhun kuin haavojen ja rapaisten jalkojen puhdistukseen.

Jää

Jää on ehdottomasti tällä hetkellä minusta paras ja helpoin tapa hoitaa jalkoja. Meillä on tallikämpässä pakastin, jossa on useammat Finn Tackin- kylmäyskääreet. Ne ovat kyllä moneen juttuun tosi kätevät! Ne on kätevä vain kietaista hevosen jalkoihin tarroilla treenien jälkeen. Vaikutus alkaa paljon nopeammin kuin vedellä kylmättäessä. Silloinkin, kun Neesalla toinen etunen oireili, niin me kylmättiin sen jalkoja juuri noilla samoilla pusseilla. Oli kyllä tosi paljon helpompaa ja tehokkaampaa, kun ei tarvinnut läträtä veden kanssa. Ollille (ja tietysti muillekin hevosille) käytän noita aina valmennuksien ja raskaampien kotitreenien jälkeen. Jäät ovat myös siinä mielessä hyvät, kun ne sulettuaan alkavat vaikuttaa lämpimästi, jolloin ei tarvitse kääriä enää mitään lämpöjuttuja jalkoihin.


Linimentit ja rasvat.

Jos hepoilla on kevyempi treenipäivä, niin suihkutan jalat ainoastaan vedellä puhtaaksi, kuivaan jalat ja laitan linimenttiä. Ollaan kokeiltu aika monenlaisia linimettejä ja parhaaksi on todettu Laukaan eläinklinikalta ostettu sinkkilinimentti. Se on vaan niin parasta! Jos Ollillakin on jokin pieni nestekertymä jalassa, laitan siihen sinkkiä ja seuraavana päivänä jalka on normaali. Se kirjaimellisesti kuivattaa nesteen pois aika nopeassa ajassa. Käytän tuota samaa linimenttiä aina raskaampienkin treenien jälkeen yhdessä Finn Tackin- kylmäkääreiden kanssa.


Jos hepalla on jaloissaan rupea -jota on varsinkin näin kurakeleillä, niin sitten rasvaan jalat ruvista riippuen erilaisilla rasvoilla. Eniten tulee käytettyä Horse Powerin tai Supreme Horse Caren rasvoja, jotka pitää vuohiset kivan pehmeinä.

Luin takavuosina Hevosurheilusta artikkelin, jossa kahta eläinlääkäriä haastateltiin heidän tavastaan hoitaa omien hevosten jalkoja. Toinen ei kylmännyt ollenkaan, jos todettua vikaa ei ollut, toinen kylmäsi aina treenin päälle. Ammattilaisetkin ovat tästä eri mieltä, niin varmasti olemme me amatööritkin.

torstai 18. joulukuuta 2014

Luukku 18, vastaukset kysymyksiin

1. Millaista lukion käynti on ollut?
- Ainakin tähän mennessä se on tuntunut ihan siedettävältä.
 2. Pidätkö kouluruuasta?
- Kyllä sitä nyt syö...
3. Lempiruoka?
- Olen melkolailla kaikkiruokainen. Tykkään esim. lasagnesta ja kinkkukiusauksesta.
4. Mitä aineita aiot kirjoittaa?
- Jaa'a, ehkä ainakin bilsan ja tietty kaikki mahdolliset vieraat kielet.
5. Mihin aiot lukion jälkeen?
- Tässä vaiheessa on vielä vaikeaa sanoa, mutta ehkä opiskelemaan jotain biologiaan tai psykologiaan liittyvää.
6. Mikä on lempiaskellajisi?
- Riippuu aina vähän hevosesta, mutta kyllä se on laukka.
7. Lempiviikonpäivä ja miksi? :)
- Perjantai! Silloin kouluviikko on pulkassa ja alkaa viikonlopun mittainen hengähdystauko.
8. Lempielokuva?
- Niitä on monia. Vaikka kaikki Kauheat kankkuset!
9. Mistä tallihommasta pidät eniten?
- Minulla ei ole mitään lempparia, tykkään kaikista :)
10. Millä hevosella ratsastit ratsastustunnilla aivan ensimmäistä kertaa?  Millainen hevonen oli kyseessä?
- Ratsastin Newforestinponi Maralla. Se oli pieni ja kiltti poni, joka osasi kyllä tarvittaessa luistaa hommista, jos sai siihen tilaisuuden.
11. Seuraatko joidenkin ratsujen/ratsukoiden/ratsastajien kilpailumenestystä?
- Joidenkin tuttujen ratsukoiden tuloksia tulee seurattua jonkin verran.
12. Isoin hyppäämäsi este?
-Nasserilla olen tainnut joskus treeneissä hypätä 115cm, samoin yhdellä hevosella koeratsastustilanteessa.
13. Missä näet itsesi 5 vuoden päästä? Entä 10?
-5 vuoden päästä olen luultavasti aloittanut opiskelun jossain, sitä en vielä tiedä, missä ja mikä on ala. Olli on tietenkin mukana kuvioissa ja ratsastus on varmasti edelleen suuri osa elämääni. 10 vuoden päästä olen toivottavasti ollut jo jonkin aikaa työelämässä ja minulla on edelleen ainakin yksi hevonen, jos ei sitten useampikin. Minulla on asunto ja ehkä olen löytänyt jo vierelleni sellaisen ihmisen, jonka kanssa haluan elämäni viettää. :)

 

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Luukku 17, mitä pakkaan kisoihin mukaan

Nyt polkaistaan käyntiin jo joulukalenterin 17 luukku! Tällä kertaa kertoilen vähän, miten valmistaudun kisoihin kisoja edeltävänä päivänä, entä mitä pakkaan mukaan?

Kisoihin tulee aina pakattua melko kiitettävästi tavaraa. Vuodenaika vaikuttaa tietenkin siihen, mitä otan mukaan. Listasin tähän kuitenkin ne yleisimmät.

Ollin tavarat:

*satula
*panssarivyö
*rintaremmi-martingaali
*kengityksen mukaiset suojat
*suitset
*sään mukaisia loimia ja vilttejä
*harjakassi
*kilpailunumero
*hevospassi
*nahkariimu, riimunnaru
*tarvittaessa vesi, jos kisapaikalta ei saa

Omat tavarani:

*LamiCell swarovski- kypärä
*Equipagen saappaat
*hööksin kisatakki
*Kl:n kisahousut
*kahdet ratsastushanskat
*raippa
*kannukset
*lökärit
*toiset kengät
*vähintään kaksi normaalia takkia
*toppaliivi
*juomista

Entä miten valmistaudun kisoihin edellisenä päivänä? Yleensä ratsastan Ollin kentällä, koska se on liian villillä päällä maastopäivän jälkeen. Taivuttelen hevosta paljon, teen avoja ja sulkuja sekä ratsastan hevosen mahdollisimman notkeaksi ja kuuliaiseksi. Se, miten ratsastan Ollin ennen kisapäivää, riippuu hyvin paljon siitä, miltä se milloinkin tuntuu. Pyrin kuitenkin pitämään treenin mahdollisimman kevyenä. Ratsastuksen jälkeen hevonen pääsee pesulle ja tarvittaessa siistin sen harjan ja vuohiskarvat, jos en ole tehnyt sitä hiljattain.

Pyrin pakkaamaan omat ja hevosen tavarat valmiiksi jo edellisenä iltana, jottei aamulla tarvitsisi nousta vielä aikaisemmin. Kisa-aamuina minusta tuntuu aina, että minulla on hirveä kiire, joten pakkaaminen edellisenä iltana on ihan järkevää. Putsaan saappaat ja pyyhkäisen tietenkin hevosen varusteita kostealla sienellä.
  

tiistai 16. joulukuuta 2014

Luukku 16, koulun ja ratsastuksen yhdistäminen

Toisilla se onnistuu, toisilla ei. Miten minun kohdallani on käynyt tämän asian suhteen?

Kaikki lukiota käyvät tietävät, että se teettää töitä vähän enemmän kuin yläkoulu. Silloin, kun etsin  hevosta,  äiti vähän kauhisteli, että miten minä ehdin hoitaa kaiken. Olin itse sitä mieltä, että hyvin minä ehdin, kunhan vaan suunnittelen päiväni tosi tarkasti. Miten tämä on käytännössä toiminut?

On tietysti aina vähän yksilöstä riippuvaa, miten hän saa harrastukset ja koulun mahtumaan yhteen. Minusta se ei ole kiinni ajasta, vaan halusta. Minulla ei kuitenkaan ole ollut tässä ongelmia. Päivät olen tietenkin koulussa, joten Sauli huoltaa Ollin aamupäivästä. Tulen koulusta kotiin joskus 15.30 ja sen jälkeen suuntaan tallille. Koulupäivinä ratsastan yhden hevosen ja teen iltaruokinnan, jonka jälkeen lähden läksyjen kimppuun. Minulla on tähän mennessä ollut lukiosta yllättävän vähän läksyjä, vaikka ajattelin ennen koulun alkua, että niitä tulisi olemaan hirveästi. Ei kuitenkaan vielä ole ollut, onneksi. Pystyn siis liikuttamaan viikollakin helposti Ollin tai minkä hevosen nyt ratsastankin, ihan kunnolla ja rauhassa. Viikonloppuisin ratsastankin sitten useamman hevosen, kun ehdin aloittaa jo valoisaan aikaan. Viikonloppuina pyrin siivoamaan tallin ja osallistumaan muuhunkin, kun viikolla en pysty.


Koeviikot ovat aina oma lukunsa näissä jutuissa. Lyhyempinä koeviikkoina ei ole ongelmia. Joskus ne saattavat kuitenkin olla jopa seitsemän päivän mittaisia ja luettavaa on paljon. Aluksi ajattelin, etten ehdi pidempien koejaksojen aikana ratsastaa juuri yhtään, mutta mitä vielä. Viimeksi, kun minulla oli tällainen pitkä koeviikko, niin missäs minä istuin illat? No hevosen selässä niin kuin ennenkin. Joidenkin aineiden kokeissa sitten vähän pelotti, että olisikohan sittenkin pitänyt lukea enemmän...

No entäs kaverit? Kavereita en oikeastaan näe viikolla juurikaan koulun ulkopuolella. Näemme kumminkin koulussa joka päivä ja saatamme joskus kokoontua viikonloppuisin viettämään yhteistä leffailtaa tai jotain vastaavaa. Minä olen kuitenkin itse valinnut tämän harrastuksen ja tiedostanut, että se tulee viemään aikaa ja vaatii sitoutumista. Minua se ei oikeastaan ole koskaan haitannut. Jos kaverit lähtevät johonkin viikolla, en lähde mukaan, koska haluan hoitaa hevosia. Viikonloppuisin tietenkin on enemmän aikaa.