sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Pomppufiilis

Eilen kävin pienen tauon jälkeen vähän hyppelemässä Aksulla. Ajelimme äidin kanssa suoraan omien hevosten luota maneesille, jonne menin heti kasailemaan tehtäviä. Laitoin toiselle pitkälle sivulle kolme puomia, joiden väliin taisi tulla 12 m. Toiselle sivulle laitoin ensin maapuomin, innarivälillä kahden ristikon jumppasarjan ja siitä n. 6 m päähän okserin. Lisäsin vielä yhden pystyn sellaiseen kohtaan, että minun pitäisi ratsastaa melkein kulmaan asti ja sitten vasta kääntää ja suoristaa hevonen. Pystyn jälkeen ratsastaisin jumppasarjan sisempien tolppien vierestä ja kääntäisin niille kolmelle esteiksi nousseille puomeille, väleihin tulisi neljä laukkaa.

Aksun omistaja ehti talutella heppaa hetkisen, ennen kuin sain radan rakennettua. Kun sain tehtävät valmiiksi, kipitin hakemaan kamojani autosta. Kiipesin sitten Aksun kyytiin ja kävelin sen kanssa aluksi vain pitkin ohjin. Pian lyhensin ohjia ja aloin hakea hevosta aluksi matalaan muotoon. Ravailin ja laukkailin molempiin suuntiin+tein muutamat vaihdot. Aksu oli tosi virkeän tuntuinen heti alusta asti. Aloitin hyppäämisen kolmen esteen puomisuorasta. Sisääntulossa Aksu jäi aina jotenkin vinoksi, minkä seurauksena laukat vaihtuilivat aika moneen kertaan... Ihan omia mokailujani, koska päästin hevosen takaosan valumaan liikaa ulospäin. Kun sain vihdoinkin korjattua omat virheeni, niin tehtäväkin alkoi sujua paljon paremmin. Puomit nousivat pieniksi pystyiksi ja väleihin sain ratsastettua haluamani askelmäärät. Aksukin skarppasi selvästi, kun puomit nostettiin pystyiksi.

Muutamien toistojen jälkeen annoin hevosen kävellä hetken, jotta se saisi tasailla hengitystään. Sitten siirryin jumppasarjalle. Aksu tuli aluksi aika lentäen sisälle, joten lisäsimme maapuomin sarjan eteen, jotta hevonen keskittyisi enemmän ja löytäisi ponnistuspaikankin paremmin. Sarjaväli oli aluksi vähän väärin mitattu, joten lyhensimme sitä hieman, jolloin hevonenkin tuli sujuvammin sarjan ja sen myötä okserinkin paremmin. Okseri oli aluksi varmaan vain n. 80 cm kokoinen, mutta nostimme sitä 5-10 cm joka hypyn jälkeen. Lopuksi okseri oli ehkä 105-110 cm kokoinen. Aksukin alkoi innostua oikein kunnolla ja heitti kulmassa muutaman kunnon pukin. Lopuksi yhdistin tehtävät niin, että aloitin jumppasarjalta, kaarsin vinopystylle ja laukanvaihdon kautta tulin lopuksi vielä sen kolmen esteen linjan. Ensimmäisellä kerralla Aksu tykitti vinopystyltä aika lujaa alas, koska se hypättiin kohti tallia... Toisella kerralla sain pidettyä hevosen paremmin kasassa, jollon linjan ratsastaminen meni huomattavasti paremmin.

Ihan vihoviimeiseksi nostimme vielä okserin ihan tolppien maksimi korkeuteen, eli 110 cm kieppeille. Aksu hyppäsi sen tosi hyvin ja sain pidettyä oman kroppani kohtuullisen hyvin mukana, enkä horjahdellutkaan enää hirveästi esteen jälkeen. Ravailin lopuksi vielä hepan rennoksi ja kävelytin sitä jonkin aikaa. Aksulla hyppimisestä jäi taas tosi hyvä fiilis. Kerta kerralta ymmärrän tuota hevosta paremmin ja yhteispelikin alkaa sujua jo ihan hyvin. Seuraavan kerran hyppään Aksulla luultavasti tammikuussa :)

Kuvia minulla ei nyt valitettavasti ole, koska maneesissa tulee niin huonolaatuisia kuvia, ettei niitä kehtaa julkaista missään. Laitoin nyt sitten teille loppukevennykseksi tällaisen hauskan kuvan Pollesta, maailman monimmasta ponista :D




2 kommenttia:

  1. Tosi kiva, että pääset hyppimään vähän erilaisillakin hevosilla!:) Hyvää joulua Sinulle ja hevosille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se aina kiva hypätä välillä muillakin kuin omalla hepalla :) Ja kiitos, samoin sinulle!

      Poista