keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Vähän eikä paljon asiaa

Moikka! Nyt koeviikkoni on vihdoin ja viimein ohi, jee! Nyt sitten vain odotellaan viimeisiäkin kurssiarvosanoja jännityksellä. Osan numerot tiedänkin jo ja olen kyllä ollut positiivisesti yllättynyt siitä, että ne ovat olleet niinkin hyviä. Minulla oli tänään siis viimeinen koe, joten pääsin jo ennen yhtätoista kotiin. Koomailin kotona pari tuntia ja lähdin sen jälkeen tallille. Säät ovat olleet tällä viikolla ihan kummallisia! Pari edellistä päivää satoi vettä kuin saavista kaatamalla. Yöllä satoi lunta ja aamulla herätessäni maa oli valkoinen. Inhottavaa, koska joka paikka on ihan jäässä, eikä sitä lunta tullut kuin ehkä sentin verran... Meikäläisen treenaamiset on siis aivan säiden armolla. Onneksi lauantaina on taas Maijan valmennus. Kävimme viime lauantainakin hyppäämässä Maijan tunnilla ja saatiin positiivisti palautetta hevosen rytmikkyydestä ja kuskin istunnan parantumisesta. Jes, kyllä tää tästä!

Mutta takaisin tämänpäiväiseen. Ennen ratsastusta räpsin Ollista ja Sinileestä vähän kuvia. Kuvista tuli mielestäni yllättävän hyviä noinkin hätäisillä säädöillä. Sitten kävin laittamassa Neesalle suitset ja lähdin pellolle. Menin vain kevyesti 30min, koska hevoset ovat olleet kahden sadepäivän takia aika paljon sisällä. Pihatossa tietysti pääsee liikkumaan enemmän kuin tallissa ja olivathan hevoset olleet koko päivän jo ulkona, mutta silti. Neesan ratsastettuani hain Ollin ja lähdin sillä samalle pellolle. Menin vain kaikki askellajit läpi ja annoin hevosen purkaa vähän kerääntyneitä pöllöenergioitaan. Ratsastuksen jälkeen Olli jaksoi jo olla vähän rauhemmassa, mutta kyllä sillä olisi vieläkin ollut virtaa touhottaa. Toivottavasti pian sataa lunta lisää, jotta kentänkin pinta pehmenisi ratsastuskelpoiseksi! Tai sitten saisi tulla niin lämmin, että kaikki sulaa pois, mutta ei tällaista vähälumista välivaihetta, kiitos.






Niin ja vielä ehkä viikon positiivisin juttu on jäljellä. Nasserille on löydetty uusi satula! Meillä oli pari päivää testauksessa Prestigen Meredith-satula, joka todettiin useamman testauksen jälkeen hyväksi. Eipä tarvitse enää könytä ilman satulaa maastossakaan. Näihin kuviin ja tunnelmiin saa tämä postaus päättyä, kirjoittelemisiin! :)

2 kommenttia:

  1. Tuo tumma suokki joka oli ollin kanssa kuvissa, onko hän sinilee? Voikun pieni muuttunut? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten tekstissä sanoin, Ollin kanssa kuvissa on Sinilee :) Ja onhan se muuttunut aika paljon :)

      Poista