Estemestaruusskabat

Moikka! Tänään kisailtiin oman seurani seuramestaruuksista estepuolella. Itse hyppäsin b-mestaruus- ja a-mestaruusluokkia. B:ssä korkeutena oli 70-80 cm ja a:ssa 90 cm. Aluksi oli tarkoitus, että hyppään tuon ysikympin ja sitten vielä metrin. Meidän metrit on kuitenkin parina viime kertana menneet vähän köpälleen, joten hevosen ja ratsastajan itseluottamuksen nostamiseksi hypättiin matalampaa kuin yleensä. Kisat pidettiin ulkokentällä ja sää suosi onneksi koko päivän, vaikka lopussa sade näytti enemmän kuin todennäköiseltä.

Kisat alkoivat vasta klo 12, joten päästin Ollin aamulla aamuruokinnan jälkeen ulos pariksi tunniksi. Teki sille nähtävästi ihan hyvää, kun se oli huomattavasti rauhallisempi pesarissa kuntoon laittamisen ajan. Yleensä se pyörii siellä niin kuin hyrrä, kun sillä on hirveä hätä kavereiden perään. Nyt Olli kuitenkin jaksoi seistä koko ajan rauhassa paikoillaan, hössöttäminen alkoi onneksi vasta pihalla :D Kisapaikalla oltiin ihan hyvissä ajoin. Kävin näyttämässä paperit kansliassa ja sitten otin hevosen ulos kävelemään. Jaksoin käppäillä sen kanssa hetken aikaa, sitten hepo saikin kamat niskaan ja jatkoin kävelyttämistä selästä. Verkkailin Ollin ensin rauhassa sileällä. Kävin välillä kävelemässä radan läpi ja äiti talutteli Ollia sen aikaa. Rata oli paria tiukkaa käännöstä lukuun ottamatta aika helposti muistettava. Otin Ollilla vain muutaman hypyn ennen omaa rataani ja sainkin pian mennä radalle. Olli hyppäsi tosi kivasti koko perusradan. Uusinnassa tehtiin pari tiukempaa tietä. Harmittavasti yksi okseri putosi, sinne kun tuli se kuuluisa töpöaskel... Tulos riitti kuitenkin b-mestaruuspronssiin.

Ysikympin radankin olisi tietysti voinut opetella ajoissa... Kipitin Ollin kanssa palkintojenjaon jälkeen verkkapuolelle, annoin hevosen äidille ja menin opettelemaan rataa. Onneksi se oli aika samanlainen kuin edellisen luokan, parin esteen hyppyjärjestystä oli vain muutettu. Ajattelin vain, että nyt tehdään sitten nolla ja jos hevonen tuntuu hyvältä, ratsastetaan aikaa. Perusrata meni ihan mukavasti ja lähdin  uusintaan sillä ajatuksella, että nyt sitten nopea nollarata, kiitos. Ja nollahan sieltä tuli! Olli oli tosi kiva ratsastaa koko radan, se kuunteli pienintäkin pidätettä ja selvästi odotti koko ajan, mitä tehdään seuraavaksi. Luokassa meitä hyppäsi huimat viisi ratsukkoa, johdin viimeiseen ratsukkoon asti, joka sitten meni meidän ohi ihan selvästi. Toinen sija ja a-mestaruushopea eivät kuitenkaan harmittaneet minua yhtään, koska Olli oli yksinkertaisesti niin super tänään :) Vaikka kisat olivat seurakisat, joissa lähtijämäärä ei päätä huimannut,  olin tosi tyytyväinen.

Toinen on niin terävänä ♥

Loppukausi meneekin varmaan pelkkien treenien merkeissä. Katsotaan nyt, hypätäänkö kauden vipoissa kisoissa. Oma seurani järjestää tulevana viikonloppuna sellaiset hunter-estekisat, joihin tulee tuomari Englannista. En ole vielä ihan varma, menenkö sinne, mutta sunnuntaina KaRS järjestää englantilaistyylisen näyttelyn, jonne olen menossa Ollin kanssa. Ihan kivaa vaihtelua meille molemmille tällaiset vähän tavallisuudesta poikkeavat tapahtumat :)