sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Rankka valmennus

Ainakin fyysisesti. Lämpömittari hipoi 18 astetta ja sen kyllä huomasi. Ensimmäisen tunnin menin Neesalla ja sitten Nasserilla. Melkein kaikki valmennukseen tulleet ovat menossa lauantaina Karsin seuramestaruuksiin niin kuin minäkin. Heidi  piti meille sen vuoksi pienet rataharjoitukset normaalin tunnin sijaan. Radalla oli kaarevaa ja suoraa linjaa + paljon käännöksiä. Saimme verkata sillä tavalla kuin olisimme kisoissa eli itsenäisesti.

Kattokaa nyt, kuinka hieno hevonen
Nasser oli oma ihana itsensä. Verkassa heppa oli aluksi laiska, mutta heräsi kivasti hypätessä. Yhdelle 30 cm korkealle ristikolle piti pysähtyä, kun se oli niin pieni... Tämä hevonen halveksii pieniä esteitä:) Kun puomeja nostettiin kasikympin kieppeille, alkoi kaikki sujua. Välillä  toinen hevonen hyppäsi ja Nasser sai huilata. Esteet nousivat pikkuisen lisää ja tulin radan korkeudella 90 cm, koska menen kisoissa luokan 90 cm. Se on samalla a-mestaruusluokka, jonka Nasser voitti viime vuonna. Nasser oli sen näköinen, että tämä nyt on ihan helppoa ja meni vain yli. Tulin pienen uusintaradankin ja sekin meni puhtaasti:) Lopuksi tulin pelkän perusradan korkeuksilla 90-100 cm. Nasser meni todella hienosti ja olin niin iloinen, kun se vain tekee kaikkensa eikä temppuile. Nyt voimmekin hyvillä mielin lähteä mestaruuksiin kahden hevosen voimin. Tämä onkin harvinaista, sillä yleensä toinen on ollut kipeä näiden kisojen aikana. Nasser kuitenkin käy vielä keskiviikkona Maijan tunnilla.
Nasserin mielestä pienet esteet ovat nynnyjä...

Neesa oli viime kertaan verrattuna ihan eri hevonen. Neiti ei kiukutellut yhtään ja teki, mitä pyydettiin. Vauhtia oli välillä liikaakin, kun heppa innostui hieman. Hypyt olivat tasaisia ja pyöreitä. Paikatkin osuivat yllättävän hyvin kohdilleen. Tulin radan ensin pienempänä ja sitten Heidi nosti esteitä niin, että ne olivat korkeudeltaan 70-80 cm. Tämä korkeus siksi, että menen lauantaina Neesalla luokan 70-80 cm, joka on samalla b-mestaruusluokka Karsin jäsenille. Toivottavasti menisi hyvin, kun Neesa on pari vuotta takaperin voittanut tuon mestaruuden:)



Häntää myöden hypyssä mukana:)
 

torstai 13. syyskuuta 2012

Maijan valmennus

Värisuora, mukana musta pekka.
Keskiviikkona kävimme pyörähtämässä Pellikan Maijan estevalmennuksessa. Mukaan lähti ainoastaan Nasser, koska kouluviikolla on aika raskasta mennä kaksi hevosta läpi. Ja torstait ovat koulussa lisäksi aika hirveitä päiviä. Asiasta takaisin kukkaruukkuun. Valmennus alkoi kuudelta ja olimme perillä ihan hyvissä ajoin. Äiti ei päässyt mukaan, koska oli vanhempainillassa. Sauli sitten lähti kuskaamaan minua Nurmoon. Mentiin kentällä, kun sää oli vielä niin ihana. Nasser tietysti pelkäsi uutta kenttää kuin heikkopäinen, mutta rentoutui pian. Teimme aika paljon puomiharjoituksia kaarevalla linjalla ja ympyröillä. Nasser meni noita kahden askeleen välejä tosi hienosti, kun yleensä se vain juoksee puomien läpi... Puomit nostettiin ristikoiksi ja tultiin niitä jumppasarjana. Sekin sujui ihan hyvin. Mun pitäisi vain muistaa pitää koko ajan tasainen tuntuma, etteä hevosen nenä pysyy ylhäällä. Voi apua, kun mä teen ihan aloittelijan mokia! Lisäksi mä meinasin kääntää kerran esteen päällä, mutta liike oli niin pieni, että pysy puomit ylhäällä. Sini, sun pitää skarpata!:) Lopuksi hiottiin neljän askeleen kaarevaa linjaa ja pitkää lähestymistä vesimatolle. Nasser tietenkin otti vedelle töksön, kun toin sen esteelle liian mummoisesti... Oma mokani taas kerran:) Koko homma yhdistettiin radaksi niin, että ensin vesimatto ja siitä kaarevalle neljän askeleen linjalle, pääty-ympyrä, pitkä jumppasarjalinja ja pääty-ympyrä. Kokonaisuus oli ihan hyvä, vaikka minun alapohkeeni alkoi hyppiä lopuksi ihan missä sattuu. Onneksi sain korjattua sen nopeasti.

Mokistani huolimatta olin Nasseriin todella tyytyväinen, kun se meni niin hyvin. Ensi keskiviikkona mennään Nasserilla Maijan tunnille uudelleen. Ennen sitä käymme kuitenkin Neesalla ja Nasserilla Kosolassa Heidin tunnilla. Toivottavasti Neesa olisi edes vähän kiltimpi kuin viimeksi. Valmennuksesta ei nyt ole kuvia, koska kamera jäi kotiin, samoin kuvaaja:)

maanantai 10. syyskuuta 2012

Sisarukset kuin yö ja päivä

Sunnuntaina kävimme pyörähtämässä Salon Heidin estevalmennuksessa. Nasseriin olen todella tyytyväinen, koska se yritti kaikkensa ja hyppäsi niin kuin kuuluukin, mutta Neesa... Taivas varjele sitä tammaa! En oikein tiedä, mitä teen tuon jästipään kanssa. Ongelma ei tällä kertaa ollut se, että se ei hypännyt vaan sen irtonainen takapää. Joka ikisestä laukannostosta seurasi hirveä pukkihepuli, josta ei meinannut tulla loppua. Eniten tässä ottaa päähän se, että tämä tinttailu oli jälleen pelkkää kusetusta. Neesa ei vain huvittanut olla kiltisti. Onneksi se ei kuitenkaan alkanut kiellellä, vaan hyppäsi ihan kohtuu hyvin.

Neesa ja sakset:(
Nasseri oli päivän pelastaja. Sen piti tietysti alkuveryttelyn aikana vähän pyrhöstellä ja olla niin arabi, mutta heppa malttoi kuitenkin rauhoittua, edes vähän... Nasser ei edelleenkään kunnioittanut puomeja, vaan otti töksön pystylle, joka oli huimat 20 cm korkea. Sen mielestä pienet esteet ovat poneja varten. Hyppääminen rupesi sujumaan, kun esteitä nostettiin ''kunnollisen'' kokoisiksi. Välillä paikat olivat pikkuisen hakusessa, mutta löytyivät kuitenkin lopuksi hyvin.  Esteet taisivat olla korkeudeltaan suunnilleen 80-85 cm.

Huomasin itsestänikin, että kun ei ole ollut valmennuksessa, on kaikki vähän hakusessa. Onneksi ei tullut tehtyä suurempia mokia. Sunnuntaina mennään molemmilla hepoilla uudestaan Heidin tunneille, mutta Nasser käy kuitenkin keskiviikkona pyörähtämässä Nurmossakin. Menemme sinne Maija Pellikan valmennukseen:)

Nassen jalat roikkuu...






tiistai 4. syyskuuta 2012

Pitkästä aikaa kisoissa

C Johanna Karkaus
Päivittely on taas pikkuisen jäänyt, kun on ollut paljon muuta tekemistä. Ajattelin nyt kuitenkin vähän kertoa eilisistä estekisoista, jossa kävimme Millan ja Merlinin kanssa.

Kisat alkoivat vasta yhdeltä, joten aamulla sai nukkua ihan kunnolla. Lähdimme äidin kanssa ajelemaan Alahärmään joskus yhdentoista aikoihin. Perillä oltiin puoli kahdeltatoista ja äiti vain toi minut tallille. Parenskihan oli Vaasassa raveissa samana päivänä, mutta siellä ei mennyt kovin hyvin, kun heppa oli laukannut. Milla tuli isänsä kanssa aika pian sen jälkeen, kun äiti lähti. Kävimme hakemassa Merlinin tarhasta, aloimme harjailla ja puunata sitä kuntoon. Kun heppa oli hoidettu, ruvettiin lastaamaan sitä traileriin. Merlin pikkuisen temppuili, eikä heti tullut autoon, mutta sitkeän yrittämisen ja maanittelun jälkeen Milla sai hepon koppiin. Matkassa meni noin 20 min ja saavuimme kisapaikalle ajoissa. Katselimme sitten vähän aikaa muita luokkia ennen kuin lähdimme laittamaan Merliniä valmiiksi. Millan äiti ja täti tulivat myös kisoja katsomaan, joten he saivat pitää hevosta sillä välin, kun kävelimme rataa.

Rata oli teknisesti aika helppo, kaarevia linjoja ja muuta perustavaraa. Millan vuoro oli ensin. Yhtään ei huomannut, että estekisoista on ollut vuoden tauko, kun Milla ratsasti niin hyviä teitä ja oli hyvin hypyissä mukana. Tulos 60cm radalta oli tuplanolla, mutta harmittavasti kolmanneksi tullut ratsastaja meni pikkuisen lujempaa (luokassa palkittiin kolme). Sijoitus oli neljäs yhdeksästä ratsukosta eli todella hyvä rata kaikin puolin.

Pian olikin minun vuoroni kiivetä selkään ja mennä verkkaamaan kasikymppiä varten. Oma vuoroni tulikin nopeasti ja minua jännitti tavallista enemmän. Masentavinta radassani oli se, että ensimmäinen este putosi... Merlin innostui hyppäämisestä niin paljon ja kenttä oli aika kapea, joten käännös tuli ehkä pikkuisen myöhässä ja hevonen kiinni esteeseen. Siinä vaiheessa ei voinut kuin lisätä kaasua, koska kukaan muukaan ei ollut siinä luokassa tehnyt puhdasta perusrataa. Merlin teki hienosti oman osansa ja loppurata sujui puhtaasti. Eniten pudotuksessa ketuttaa, kun se oli minun vikani. Nämä olivat kuitenkin ensimmäiset yhteiset kisat Merlinin kanssa, joten annan itselleni tämän kerran anteeksi. Minulla oli kuitenkin radan nopein aika, joten saimme käydä Merlinin kanssa vetämässä kunniakierroksen jonon ensimmäisinä:) Hieno Merlin!

Kävelytin hevosta jonkin aikaa ja riisuimme varusteet. Kisapaikalle Merlin tuli kyselemättä traikkuun, se melkein juoksi sisälle:) Ajoimme tallille ja hoidimme hevosen+Milla laittoi sille kylmäsavea jalkoihin, kun tyhjäsin autoa. Päivä oli oikein onnistunut ja mukava. Kiitos vielä Millalle hevosen lainasta!