#tyttötuli

Moikka! Tänään blogiin palaillaankin vähän erilaisissa merkeissä, nimittäin vauva-uutisten tiimoilta! Kuppihan oli Vieskeristä tiine ja varsan oli määrä syntyä 3.5., mutta pikkuinen antoi odottaa itseään viikon pidempään ja syntymäpäiväksi tuli 9.5.. Eilen Sinilee oli ruvennut kollastamaan aamulla klo 3.00 tallissa ja Sauli oli sitten käynyt tsekkaamassa tilanteen. Siellähän pikkuinen oli ollut jo jaloillaan ja pyrkinyt omatoimisesti imemään emäänsä. Varsa oli kaikista epäilyistä huolimatta tamma, ja aika topakan oloinen tyttö onkin. Varsa on näöllisesti kuin kopio emästään, eikä kyllä yhtään Vieskerin näköinen.

Tampereen hevosmessut 2015

Moikka! Olette varmaan saaneet jo monen bloggaajan blogista lukea viime viikonlopun messuista, mutta tässä tulee nyt vielä yksi postaus. Lähdettiin siis lauantaina äidin kanssa ajelemaan kohti tamperetta jo varhain aamulla. Perillä oltiin joskus 9:30 ja saatiinkin kipittää heti lippujonoon, joka olikin ehtinyt venyä jo aika pitkäksi. Onneksi kassoja oli paljon, joten päästiin sitten nopeasti sisälle. Saatiinkin mennä suoraan katsomoon varailemaan hyviä paikkoja, koska kymmeneltä alkoi Elmo Jankarin ja Sannna Siltakorven kenttäklinikka. Sanna ratsasti itse yhdellä 5 vuotiaalla puoliverisellä ja toinen klinikkaan osallistuva ratsukko oli kisannut kenttää jo vaativalle tasolle asti. Klinikka oli ihan mielenkiintoista katsottavaa, varsinkin kun ratsut olivat ihan erilaisissa vaiheissa. Vaativaa kisannut esittelikin muutaman vaikeamman tehtävän ja itseä meinasi kyllä välillä vähän hirvittää ne hurjimmat maastoesteet. Hyvin ratsukko kuitenkin selvitti tehtävät!:)

Klinikan jälkeen lähdettiin vähän kiertelemään kojuja. Tarkoituksena oli etsiä minulle uusi kisapaita ja sehän löytyikin yllättävän helposti Reunokselta. Paidan lisäksi mukaan tarttui parit saapassukat. Muuta messuilta ei oikeastaan jäänytkään käteen. Kaikkea kivaahan siellä olisi ollut, mutta kun minulla nyt ei oikeastaan ollut mitään sellaista tavaraa, joka olisi välttämättä tarvittu heti. Säästyipä ainakin rahat. Ratsukellarilla oli tosi paljon kisahousuja alennuksessa, mutta suurin osa niistä oli joko liian isoja, tai kokopaikkaisia. Itse en kokopaikkaisista housuista perusta, kun ne ovat jotenkin niin tahmeat. Pian mentiinkin takaisin katsomoon odottelemaan, että päivän esteluokat alkaisivat. Ennen sitä pari veikeää shettistä kävi esittäjiensä kanssa esittelemässä Joensuun kuninkuusraveja, jotka ravataan elokuun alkutaipaleella.

Ennen esteluokkia areenalla kävi pyörähtämässä vielä kouluratsukko ja westerniä harrastava ratsukko. Parit esittelivät ensin omia juttujaan ja puolivälissä ratsastajat vaihtoivat hevosia. Vaikka alla ei ollutkaan omaa hevosta, niin meno näytti ainakin katsojan silmiin tosi näppärältä!

Sitten päästiinkin itse esteluokkiin. Eli areenalla ratsastettiin Agrimarket Junior -ja pony trophy. Luokkien voittajat lunastivat itselleen luokkavoiton lisäksi myös paikan tämän vuoden HIHSiin. Poniluokassa nollaratoja tuli tosi vähän, johtuneeko siitä, että areena on aika kapea ja yleisö valtavan lähellä. Tilanne oli varmasti monelle ponille aika jännittävä, mutta ihan mallikaan näköisiä suorituksia ratsukot kuitenkin tekivät. Kimo oli päivän väri, sillä kolme ensimmäistä sijoittuneista olivat kaikki kimoja, ja älyttömön kuuman näköisiä yksilöitä! Junior Trophyssa puomit pysyivät jo vähän paremmin ylhäällä, vaikka tuplanollia ei montaa nähtykään. Minun mielestäni kaikki vetivät kuitenkin tosi nätin näköisesti, varmasti areena oli kisaympäristönä jo aika jännittävä monelle hevoselle, ja miksei tietty ratsastajillekin. Yleisö kuitenkin istui heti aidassa kiinni, mikä luo aina oman paineensa.

Kokonaisuudessa messut olivat tosi onnistuneet ja kivaa oli kuten aina. Esteluokkien jälkeen lähdettiin ajelemaan kotiin ja käytiin vielä liinaamassa Ollia pikkuisen, jottei se olisi ihan tönkössä. Vaikka olihan se saanut olla koko päivän laitumella, ettei sen tarvinnut sisällä könöttää, kun ilma oli niin hieno :)

Kavioliittoa vuosi ♥

Tänään tulee tasan vuosi kuluneeksi siitä, kun seisoin tampereen hevosklinikan pihassa. Tunnelmat olivat mitä parhaimmat, vaikka aluksi tuntui, etten edes oikein tajunnut koko juttua. Ollin kanssa on ehditty vuoden aikana kokea kaikenlaista, enimmäkseen iloisia juttuja. Välillä on otettu takapakkia, mutta päivääkään tämän hevosen kanssa vietetystä ajasta en vaihtaisi pois!♥

"Mä meen tänne mamin selän taakse piiloon..."

Niin mikä kesä

Moikka! Hiljaiselon aikana on taas ehtinyt tapahtua kaikenlaista, mutta ikinä en ole jaksanut muotoilla niitä postauksen muotoon. Josko tämä tästä taas lähtisi uuteen nousuun. Valmennuksissa ollaan käyty ihan normaaliin tahtiin ja parit kisatkin on hypätty. Nyt alkaa oikeasti tuntumaan, että kuski on saanut jutun juonesta kunnolla kiinni ja pikkuhiljaa asiat alkavat sujua. Paikkojen kanssa ei ole enää läheskään niin paljon säätöä ja pohjekin pysyy jo suhteellisen hyvin paikoillaan hypätessä, vielä pitää toki harjoitella. Suurin ongelma nyt on ehkä se, etten uskalla rentouttaa kättäni tarpeeksi ennen estettä, vaan jään vain pitämään vastaan, mikä kostautuu kummallisena hyppynä ja aika usein puomina. Uskon kuitenkin, että kyllä tästä vielä hyvä tulee, kunhan vaan jaksaa tehdä töitä paljon!

Mutta hupsista, missäs niitä töitä teet, kun pohjat ovat aivan jäätäviä. Kyllästyin pari viikkoa sitten jäiseen kenttään, joten kaivoin lapion esiin ja kirjaimellisesti nakuttelin koko kentän pinnan auki ja Sauli kävi sitten auraamassa jäät pois niin, että saatiin hiekka näkyviin. Pohja olikin pari päivää ihan siedettävässä kunnossa, kunnes viikonloppuna alkoi taas pakastaa ja pohja meni sementiksi... Onneksi ollaan kuitenkin päästy käymään valmennuksissa aika tiheästi, niin on sitten edes jossain päästy menemään kunnolla. Maneesilla ollaan käyty itseksemmekin pariin kertaan treenailemassa, mutta joka päivä ei kuitenkaan ehdi sinnekään ajelemaan, joten nyt on vain kestettävä.

Äiti on ilmeisesti salakuvannut mua...

Viime viikon kouluvalmennuksessa tuli Maijan kanssa puheeksi, jos Ollille kokeilisi vaihtaa kuolaimeksi kolmipalan oliiivin sijasta. Olli toimii tuolla nykyisellä muuten ihan jees, mutta se jää suustaan ajoittain hieman passiiviseksi, ja sillä kestää ajoittain joidenkin pidätteiden läpimenossa hieman liian pitkään. Ajateltiin vain, että se helpottaisi minun omaan ratsastustani jonkin verran, jos Olli olisi suusta pikkuisen reaktiivisempi. Tänään satoi niin sakeasti, mutta katsotaan huomenna, miltä polle tuntuu sileällä uuden kuolaimen kanssa, ja jos ei suju, niin vaihdetaan oliiviin takaisin.

Kisoissa on käyty pariin kertaan. Toiset menivät, no, ei ihan putkeen ja eiliset jo paremmin. Ensimmäiset olivat maaliskuun kahdeksas päivä, niistä saatiin pari puomia ja närkästynyt kuski. Kisojen jälkeen kotona keskityin kaiken muun lisäksi 110% rentoon käteen, koska se tässä nyt harraa. Eilen käytiin taas pomppimassa pari luokkaa, toisessa sijoituttiin neljänsiksi ja toisessa saatiin yksi turha puomi kuskilta. Harmittihan se aluksi, mutta rata oli muuten niin paljon parempi kuin kuun alussa hypätyissä kisoissa, että ei se kauaa jaksanut suututtaa. Seuraavat kisat hypätään vasta huhtikuun puolessa välissä, joten tässä on nyt hyvin aikaa hioa kaikkea. Jotenkin musta myös tuntuu, että Olli tulee hyppäämään paremmin ulkokisoissa kuin hallissa, mutta ei sitä saa kuitenkaan käyttää tekosyynä puomeihin. Sovitaan niin, että tämä on vain alkukankeutta, kyllä tämä tästä lähtee sujumaan :)