Säädöt sopivasti kohdillaan!

Moikka! Tänään käytiin Ylistarossa II-tason, eli entisen aluetason, kisoissa pomppimassa. Luokkina toimivat ne meille jo turvallisen tutuiksi muodostuneet 90 ja 100cm. Kisoja edeltävänä iltana ratsastin Ollin sileällä läpi ja treenasin siinä samalla muutamia pätkiä, joita Power Cuppin kouluosuus sisältää. Olli oli tosi kiva ja hyvin kuulolla, mikä lupaili hyvää seuraavan päivän kisoja ajatellen.

Aamulla sitten laittelin tavaroitani kasaan ja yritin sen jälkeen valmistella Ollia kisoihin. Tämä osoittautui kuitenkin aika hankalaksi, koska herralla oli niin paljon ylimääräistä pöllöenergiaa, ettei paikoillaan oleminen kertakaikkiaan onnistunut siltä! Luojan kiitos, hevonen oli edellisenä iltana pesty, joten se oli valmiiksi kuin pakasta vedetty. Sain sitten jotenkin kaikesta poukkoilusta huolimatta taiteiltua sille suojat jalkaan, minkä jälkeen menin kävelyttämään sitä ulos. Onneksi Olli rauhoittui jonkin verran. Kun hevonen oli valmiina traikussa ja totesin, että voidaan lähteä matkaan, niin eiköhän eilen haettu ja aamulla purettu purukuorma lykännyt kapuloita rattaisiin? Niinpä niin. No, kaikesta huolimatta päästiin lähtemään matkaan ja kisapaikalle ehdittiin ajoissa, vaikka ehdinkin olla autossa moneen kertaan sitä mieltä, että nyt kyllä myöhästytään. Kävin ilmoittautumassa ja kävelemässä ysikympin radan, minkä jälkeen lähdin laittamaan Ollia kuntoon.

Lähdin vasta luokan puolivälissä, joten ehdin verkkailla Ollin hyvin sileällä ennen esteverkkaan pääsyä. Olli oli tosi kivan tuntuinen ja liikkui hyvin eteenpäin. Esteverkassa saatiin hyviä hyppyjä ja paikatkin osuivat kivasti kohdilleen. Olli innostui jopa hieman liioittelemaan paikkojen suhteen, ja ponkaisi hyppyyn rohkeasti välillä aika kaukaakin. Hassu heppa. Mennessäni radalle valmistautumaan, fiilikset olivat ihan levolliset. Annoin Ollin ravailla kisakentän ympäri, pitäen kuitekin huolen siitä, että suorittava ratsukko sai työskennellä rauhassa. Lähtömerkin saatuani testasin vielä, että hevonen liikkuu jalasta tarpeeksi eteen, ja sitten se oli menoa! Olli oli läpi radan todella hyvin kuulolla, tuli pidätteestä takaisin ja paikatkin osuivat kaikki kohdilleen. Tuloksena tuplanolla ajalla, joka oikeutti siinä vaiheessa luokkaa neljänteen sijaan. Miten meni niinkun omasta mielestä? No tyytyväisempi ei olisi voinut olla! Olli sai radan jälkeen paljon ansaittuja kehuja ja kuskikin sai huokaista helpotuksesta. Ravailin Ollilla vielä hetken ja lähdin piakoin kävelyttämään sitä. Pari ratsukkoa ehti kiilata ohitse luokan lähestyessä loppuaan, lopputuloksissa olimmme siis kuudensia.

Palkintojenjaon jälkeen annoin Ollin äidille ja menin tsekkaamaan metrin radan. Metrissä arvostelu oli A.2.0., joten tiedossa oli edellistä lyhyempi rata. Starttasin jälleen luokan puolivälissä, joten kävelyn jälkeen kipitin äidin luo ja aloin ravailla Ollin kanssa. Esteverkassa on ottanut kovin montaa hyppyä, koska hevosella oli kuitenkin yksi rata jo takana. Tarkistelin lähinnä, liikkuuko se hyvin eteen ja tuleeko se vielä taikaisin, kun pyydetään. Itse rata meni mielestäni oikein mukavasti! Olli eteni hyvin, paikat osuivat kohdilleen ja varsinkin sarjaan olin tosi tyytyväinen. Olli tuli sen rennosti, ja kuskinkin pää pysyi kylmänä. Tuloksena oli nollarata ja siinä vaiheessa mentiin kuudensiksi. Ohitse ehti kiilata muutama ratsukkoa ennen luokan loppua, joten lopullinen sijoitus oli kymmenes. Olin kuitenkin tyytyväinen, vaikkei ruusuketta saatukaan. Tärkeintä on, että saadaan Ollille nyt paljon näitä hyviä ja puhtaita metrin ratoja alle. Kotiin lähdettiin siis varsin tyytyväisin mielin!:)

Mitäs me lomalaiset?

Moikka! Heinäkuun viimeisiä viikkoja viedään jo, joten ajattelin tulla taas vähän päivittelemään meidän kuulumisiamme. Ötökkäkausi alkoi täällä meilläkin noin 1,5 viikkoa sitten, vaikkakin paljon siedettävämpänä kuin odotin. Ainoastaan Parenski ja Rustinki viettävät päivänsä tallissa, koska niiden laitumella ötököitä on selvästi enemmän kuin tammojen. Tammathan pääsevät lisäksi keskellä päivää halutessaan pihaton suojiin. Suurimman osan ajasta ne ovat kuitenkin viettäneet ulkona, joten kai nuo itse tietävät parhaiten, missä on hyvä olla mihinkin aikaan vuorokaudesta.

Solisee ja Kuppi siirrettiin vajaa viikko sitten muiden kanssa yhteiselle laitumelle, ja yllättävän hyvinhän se sujui, vaikka itse maalailin seinille katkenneita jänteitä ja irtokenkiä... Hehe, ehkä pienoista ylireagointia, mutta onneksi kaikki meni tosi hyvin! Pelkäsin hieman, että mitenhän Olli suhtautuu varsaan, koska se reagoi yleensä uusiin hevosiin melko vahvasti. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että Olli on tosi ihastunut pikkuiseen! Se seuraa Soliseeta joka paikkaan, ja jos joku hevosista komentaa Soliseeta, Ollin on mentävä heti väliin pitämään varsulin puolta.

Toinen on ihan tillintallin, kun rapsutellaan:)

Olli on nyt viime viikon pitänyt pientä valmennuslomaa. Olen vain maastoillut sillä ja työskennellyt paljon sileällä. Kuun alussa käytiin Maijan koulutunnilla, joka meni tosi kivasti! Ollihan oli ollut sileällä ajoittain tosi nihkeä. Mietittiin ensin, että onkohan se selästään kipeä, kun ei halua antaa periksi ja käyttää selkää kunnolla. Otin sitten ihan testimielessä gramaanit tunnille, jotta nähtäisiin, antaako Olli niiden kanssa periksi, vai tuleeko heppa ihan silmille, jonka jälkeen se olisi kärrätty klinikalle tutkittavaksi. Olli liikkui kuitenkin tosi hyvin koko tunnin, joten tultiin siihen tulokseen, että vika oli enemmänkin hevosen korvien välissä kuin missään fyysisessä jutussa. Päätettiin sitten yhdessä tuumin laittaa Olli kuukauden gramaanikuurille, jotta se ''oppisi'' taas kulkemaan oikein. Ollaan nyt käytetty gramaaneja sileällä suunnilleen kaksi viikkoa, ja olen ollut tosi tyytyväinen Olliin! Se alkoi hyvin lyhyessä ajassa käyttää selkäänsä oikein ja hevosen ratsastettavuus on parantunut huomattavasti. Nyt gramaani on oikeastaan enää vain varmistusremminä, jos hevonen sattuu saamaan jonkin laamattelukohtauksen. Gramaaneilla ei siis tarvitse juuri enää vaikuttaa, vaan ratsastan oikeastaan pelkällä nivelohjalla. Tiedän, että varmasti joku anonyymi saa tästä nyt hirveän kohtauksen, jolloin on pakko tulla sanomaan jotain ilkeää. Vaikka en itsekkään hirveästi tykkää käyttää gramaaneja, niin silti tämä kuukauden kestävä kuuri on minun mielestäni ollut tosi hyvä ratkaisu, sanoivatpa muut mitä tahansa.

Nyt Ollin pienoinen valmennusloma kuitenkin loppuu, tällä viikolla ollaan menossa sekä este -ja koulutunnille. Ylistaron kisatkin alkavat lähestyä ihan hyvää vauhtia. Näistä kuitenkin lisää sitten tulevissa postauksissa!:)

Miten menee niinku omasta mielestä?

Moikka! Viime kirjoituskerrasta onkin jo kuukausi, kylläpäs se aika vaan rientää... Tässä välissä on taas ehtinyt tapahtua vaikka ja mitä. Ollaan treenattu, käyty kisoissa, treenattu vähän lisää ja touhuttu kaikenlaista hevosten kanssa. Varsallakin on nyt ollut jo jonkin aikaa virallisesti nimi. Tamma ristittiin hetken miettimisen jälkeen Soliseeksi. Nimi sopii minun mielestäni tuolle varsalla kuin nenä päähän. Ikää pikkuisella, vaikka eihän se nyt enää niin pieni ole, onkin huomisesta lähtien kokonaiset kaksi kuukautta.

Ilmat ovat pysyneet niin viileinä, että paarmakausi ei ole oikeastaan edes kunnolla alkanut täällä meillä. Hevoset saavat siis olla päivät ulkona, eikä niitä ole tarvinnut hakea suojaan päiväksi. Ollikin on saanut olla parina lämpöisenä yönä ulkona, mutta nyt se on siirtynyyt takaisin talliin. Ollaan treenattu nyt aika tasaiseen tahtiin koulua ja esteitä. Käytiin myös Alavudella 14.6. power cupin- koulukarsinnoissa. Kyllä, me kävimme kouluaitojen sisällä, ja tulos nyt oli mitä oli... Mutta annettakoon armon käydä oikeudessa, koska en ole mikään koulutuuppari, eikä Ollikaan ole ilmeisesti ennen tuota ollut ikinä koulukisoissa. Onnistuimme kuitenkin epäonnistuneesta koulukokeesta huolimatta luovimaan tiemme finaaliin, joten 7.8. pakataan Olli sekä kaverini hevonen traikkuun, ja otetaan suunnaksi Lahti!

Parit estekisatkin on hypätty. 13.6. käytiin Ylistarossa hyppäämässä I-tason kisoissa 90 ja 100 cm. Ysikympissä sijoituttiin seitsemänsiksi, vaikka uusinnasta otettiinkin yksi puomi. Metrissä saatiin kuskin mokan takia 4vp perusradalta, mutta Olliin olin silti tyytyväinen. Viime lauantaina käytiinkin Kurikassa II-tason estekisoissa hyppäämässä nuo samaiset korkeudet. Ysikympistä saatiin sarjalta 4vp, mutta rata oli muuten hyvä. Metrissä kaikki meni aika hyvin ja saatiin tuplanolla kohtuun hyvällä ajalla. En ratsastanut aikaa juuri yhtään, sillä halusin kivan nollan. Lopputuloksissa oltiinkin sitten ensimmäiset, jotka eivät sijoittuneet. Harmittihan se aluksi, mutta tästä on nyt kuitenkin hyvä jatkaa kohti seuraavia kisoja, jotka hypätään varmaankin vasta 1.8. Ylistarossa.

Vaavin ulkoilua

Neljä ylimmäistä kuvaa ovat tosin jo ainakin kolme viikkoa vanhoja... Kuvat ovat vain lojuneet jossain kameran muistikortin syövereissä, kaiken huipuksi koneeni sanoi itsensä viikko takaperin irti, eikä suostunut enää edes yrittämään käynnistymistä. Postaamistahdin vetelehtymiseen on siis monia eri syitä, ja vaikka kuvat ovatkin jo muutaman viikon vanhoja, niin halusin silti julkaista niistä edes muutaman tänne blogin puolelle.

 

 

 



Alimmissa neidillä onkin sitten ikää jo hurjat neljä viikkoa. :)