Moi kaikki! Sain huollossa olleen koneeni onneksi jo tiistaina takaisin. Ajattelin kertoa lyhyesti keskiviikkona pidetystä Maijan valmennuksesta, kun en jaksa kirjoittaa mitään ylipitkää romaania. Valmennuksen teemana oli rataharjoittelu. Saimme ensin verkata itsenäisesti ja sitten ruvettiinkin hommiin. Ensimmäisessä tehtävässä väistettiin pois uralta, hypättiin ristikko ja väistettiin takaisin uralle. Neesa oli molempiin suuntiin ihan ok, vähän tuppasi väistössä tunkemaan etupäätä liian eteen. Tätä harjoitusta tultiin vain muutama kerta. Sen jälkeen hypättiin kuuden askeleen linjaa. Neesa otti ensimmäisellä kerralla aika pienen hypyn sisään, joten tuli välin seitsemällä askeleella. Tehtävän ideana oli lähinnä se, että me joutuisimme itse ratkaisemaan, monellako askeleella tulemme. Tätäkin toistettiin jonkin verran molempiin suuntiin. Neesa hyppäsi yllättävän hyvin ja kumma kyllä, se tuntui tykkäävän siitä, mitä teki. Edes linjalle laitettu tiilipressu ei tuntunut hetkauttavan neitiä yhtään.
 |
| Neesa lähdössä reippaana valmennukseen. |
Pian siirryttiinkin itse rataan, johon kuului yhdeksän estettä, mutta kymmenen hyppyä. Rata meni suurin piirtein näin: vasemmassa kierroksessa tultiin yksittäinen pysty, kaarrettiin okserille, laukka vaihtoon ja linja kuudella askeleella, sarja 5a ja b, suunnan muutos ja takaisin linjalle, kaarrettiin okserille ja lopuksi yksittäinen pysty. En tiedä, tajuaako tuosta mitään, mutta so what:)
Neesa tuli radan ensin korkeudella 80 cm ja toisen kerran 90 cm. Neesa-raukka oli niin innoissaan, että pinkoi menemään tuhatta ja sataa. Aika lailla joutui välillä toppuuttelemaan. Oksereissakin oli jo toisella lailla leveyttä, joten heppa joutui oikeasti keskittymään ihan täysillä. Sarjalle meinasi tulla ongelmia, kun en saanut Neesaa taipumaan pohkeen ympäri ja se vain suti kaarteessa. Onnistuin kuitenkin korjaamaan asiaa hieman ennen hyppyä, mutta puominhan se otti. Tulin sen sarjan vielä viimeisenä uudestaan ja silloin heppa ei sutinut yhtään. Se taisi itsekin innostua niin, että meinasi karata kuskilta lapasesta. No, parempi sekin kuin se, että joudut patistella sitä liikaa.
Hypyt näytti kuulemma tosi hyviltä ja jos mulle tuli pieni moka, niin hevonen oikeasti auttoi mua siinä kohtaa. Tämä oli niitä harvoja kertoja, kun Neesa oikeasti jeesasi. Nyt pitää vain treenata paljon ilman jalustimia, koska oon tavallaan oppinut mukautumaan siihen Neesan väärään, kulmikkaaseen hyppytyyliin. Ponnistuksissa on jo niin paljon voimaa, että mun on hankala pysyä kyydis oikein päin... Mutta eiköhän tämä tästä, ensi viikolla uudestaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti