Tuplarusetit

Moikka! Sain nyt vasta kuvaajalta kuvat Ylistaron kisoista, joten postaus tulee nyt hieman myöhässä. Kävin siis hyppäämässä ihan ne peruskorkeudet, 90 ja 100 cm. Oma luokkani oli vasta kisojen toinen, joten aamulla sai nukkua niin kuin normaalit ihmiset lauantaiaamuisin. Kävin joskus kahdeksan aikana ruokkimassa Ollin ja syömässä itsekin. Kisapaikalle lähdettiin vasta 10.15. Perille päästyäni oli jo ysikympin radankävely loppusuoralla, joten sain tikata aika tiheään, että ehdin mennä radan läpi. Sitten sainkin jäädä katsomaan luokan alkua, starttini oli nimittäin ihan luokan loppupäässä.

Menin noin luokan puolessa välissä laittamaan Ollia valmiiksi ja lähdin kävelyttämään sitä. Verkkasin ravissa ja käynnissä raviradan etusuoralla, mutta laukkaaminen oli siellä kiellettyä. Pitkän odotuksen jälkeen pääsin vihdoin esteverkkaan. En ehtinyt kuin tekemään muutamia käynti-laukka siirtymisiä, kun verkka keskeytyi yllättäen: joku verkkavalvojista huusi, että hevonen on irti. Käännyin tietysti katsomaan, että missä se irtohevonen oikein juoksee. Radalla suorittamassa olleen ratsastajan hevonen oli säikkynyt jotain ja lähtenyt kuin nato-ohjus kohti verkka-aluetta. Se oli hypännyt aidan yli ja kuski oli tietysti pudonnut. Ilmeisesti ratsastaja sai jonkinmoisen tällin päähänsä, koska ei noussut itse ja paikalle juoksi hoitohenkilökuntaa. Ambulanssihan siinä piti tilata ja sitä saatiinkin venailla ainakin 30min... Kun ambulanssiepisodi oli ohi, piti kytätä vielä lähellä olevaa ukkosrintamaa. Ukkonen kuitenkin kiersi kisa-alueen ja luokkaa päästiin jatkamaan.

Ollin ratsastettavuus selvästi kärsi siitä, kun minun piti tavallaan verkata se kahteen kertaan. Radalla se oli aluksi tosi jännittynyt ja koko ajan aika vahva oikealle ohjalle. Hypyt kuitenkin olivat ihan hyviä ja sain ratsastettua linjoihin suunnittelemani askelmäärät. Tuloksena oli tuplanolla ja melko nopea aikakin. Siinä vaiheessa menimme kolmannelle sijalle. Pidimme sen luokan loppuun asti. Ihan mukavasti, kun lähtöjä oli 65. Palkintojenjakoon mentiin ilman hevosia, syynä oli edelleen mahdollinen ukkonen.

Muut menivät riisumaan Ollia sillä aikaa, kun olin metrin rataan tutustumisessa. Rata oli edellisen luokan tavoin aika simppeli ja se sisälsi kivoja pikku tehtäviä. Olli oli verkassa jo huomattavasti parempi ratsastaa kuin ensimmäisellä radalla. Lähtövuoroni oli joskus luokan puolivälissä. Tavoitteena oli saada vain siisti ja ehjä suoritus. Alkurata menikin ihan jees, mutta sitten Olli kyyläsi jotakin erikoisestettä ja otti vähän hassun hypyn linjalle. Tämän seurauksena linjan toinenkin hyppy oli ihan karmea. Linjan jälkeen kuski keräili itseään ja hevosta vielä hetken, jonka seurauksena esteelle nro. 6 hyppy tuli aika pohjaan. Sitten rata jatkuikin jo paremmin. Uusintaan päästiin, mutta en ratsastanut sen kummemmin aikaa. Tuloksena radalta siis tuplanolla ja ihan semihyvä aika. Kävelytin hevosta ja kieriskelin ehkä vähän itsesäälissä ruman ratani takia. Vein Ollin traikulle ja riisuin sen. Heppa pääsi syömään ja huilimaan kahden raskaan radan jälkeen. Menimme vielä katsomaan luokan loppuun. Äiti sanoi, että olisi kuullut mun nimeni väliaikatuloksissa, mutta enhän minä sitä uskonut. Kuuluttajan luetellessa sijoittuneita kävikin ilmi, että 13 sijoittuneesta olin 12! Eihän se nyt kummoinen sijoitus ole, mutta sijoitus kumminkin.

Kisapäivä oli kaikin puolin onnistunut. Kaikki postauksen kuvat on ottanut Tuulia Nelimarkka.