torstai 1. marraskuuta 2012

Kauhukahvatreenit!

Nurmossa oli eilen valkku, jossa kävimme pyörähtämässä Neesalla. Saavuimme tallille aika aikaisin, joten menin maneesiin pääsyä odotellessa kävelemään toisen ratsukon kanssa kentälle. Kenttä ei ollut onneksi kovin liukas, mutta kova kuin mikä. Käveleskelimme siinä sitten jonkin aikaa, kun loputkin tulivat paikalle ja pääsimme maneesiin.


Heti sisään tultuamme Maija tuli Neesan viereen ja sitoi satulan etukaareen paalinarunpätkän! Tiesin heti, mitä tuleman piti. Tunnin teemana olisi kauhukahvalla ratsastaminen. Olen kuullut tästä kauhukahvasta ennenkin ja ounastelin, että se ei tule olemaan Neesasta hirveän mukavaa. Neesahan on tunnetusti hyvin mukavuudenhaluinen persoona, joten kaikki työtä vaativat jutut inhottavat sitä jonkin verran. Verkkailimme ensin itsenäisesti ja sitten aloitimmekin päivän tehtävien tekemistä. Ensin tulimme kaikki kolme ratsukkoa tallin päätyyn pääty-ympyrälle ja meidän piti ottaa kunnon tuntuma hevosen suuhun ja kiinni kauhukahvasta. Neesa oli sen näköinen, että herran jestas, mitä sä oikein teet? Neiti alkoi ensin peruutella ja viskoa päätään tuntumaa vastustellakseen. Rohkaisin Neesa sitten pikkuisen äänellä, niin se lähti taas kulkemaan. Aloitimme puomien ravaamisella ja kädet olivat koko ajan tiukasti kahvassa kiinni. Neesa toimi yllättävän hyvin, vaikka tämä oli sille ihan uutta. Sitten tultiin ympyrää laukassa. Neesa rupesi jo myötäämään ihan vähän niskasta ja pidentämään askeliaan. Hevonen tuntui tosi mahtavalta selkään ja olin ihan, että WAUDE.
Lopuksi puomit nousivat ristikoksi ja Neesa teki tosi hienon näköisiä hyppyjä!
   
Lisäsimme tehtävään pian vielä okserin, joka tultiin lävistäjällä. Saimme myös päästää kahvasta irti. Sormet olivat ihan muusia, koska paalinaru on aika kovaa narua... Kädet pysyivät kuitenkin hyvin paikoillaan ja hevonen alkoi pehmenemään niskasta todella kivasti. Tätä toistettiin pari kertaa, sitten päätyä ja suuntaa vaihdettiin vasemmasta kierroksesta oikeaan kierrokseen. Neesa meni molemmat suunnat aika kivasti.

Sitten tultiin koko tehtävää, joka meni näin:
Anteeksi huono piirrustustaitoni, mutta tuolta rata kutakuinkin näytti. Ensin tultiin se korkeudella 80-85 cm. Rata tultiin aina kaksi kertaa peräkkäin, jotten hyppyjä tuli heti kahdeksan. Neesalle nostettiin lopuksi vielä niin, että esteet olivat suurin piirtein korkeusluokkaa 90-95 cm. Radat sujuivat aika tasaisesti ja olin itsekin tyytyväinen hevoseen. Maija kehui, ettää Neesassa näkyi suuri positiivinen muutos tunnin aikana. Se kulki jo pieniä pätkiä niska pyöreänä, askeleet venyivät oikean mittaisiksi ja hevonen näytti kaikin puolin hyvältä:) Saimme nyt kotijobiksi mennä kauhukahvatreeniä kotonakin, kun se saa noin hyviä tuloksia aikaan Neesassakin:) Kuvia ei nyt valitettavasti ole, koska maneesissa valaistus ei suosi kuvaamista.

Viikonloppuna otammekin suunnaksi Lakeuden ratsastajien seuraestekisat, joissa koitan suorittaa ainakin esteratsastuksen b-merkkiä. Kokeilen a-merkkiäkin, jos voin yrittää suorittaa kahta pläjäystä samalla kertaa.

3 kommenttia:

  1. Ethän sinä todellakaan omista hevosia. Etkä tallia.

    Muista se. Hevoset äitisi miesystävän-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Kiitos muistutuksesta. Jos asia ei vaivaa minua, ei sen pitäisi vaivata muitakaan.

      Poista