Parit kisat ja kouluvalmennus

Moikka! Minun piti kirjoittaa postaus sekä Alavuden ja Kurikan kisoista, mutta niin se vain jäi... Eli olin Alavudella 15.6. hyppäämässä aluekisoissa. Menin ensin 80 cm seuraluokan, jossa arvosteluna oli A.2.0. Rata meni mielestäni aika tasaisen hyvin ja sijoituin viidenneksi viidenkymmenen hyppääjän sakissa. Lisäksi hyppäsin vielä ysikympin alueluokka, arvosteluna oli ihanneaika. Rata meni ihan hyvin toiseksi viimeiselle esteelle asti, kun kuski tajusi, että nyt jäädään liian kauaksi okserista. Ja miten minä sen tilanteen ratkaisin?? Puskemalla hevosta, jonka seurauksena tuli tietenkin ihan turha kielto. Saimme lopulta 8 vp, neljä niistä tuli ihanneajan liiasta ylityksestä. Minua ärsytti tuo oma mokani ihan hirveästi, mutta hevonen hyppäsi kuitenkin hyvin molemmat luokat. Kuvia ei saatu kummaltakaan radalta hirveästi, kun äiti jännitti molempien suoritusten aikana niin paljon, että kuvaaminen vähän unohtui...

Pikku päikkärit luokkien välissä

Keskiviikkona kävin Kurikan ratsastajien järjestämissä iltakisoissa. Hyppäsin vain ysikympin, kun Alavuden kisoista ei ollut kuin pari päivää. Kisakentän pohja oli lievästi sanottuna kamala. Kaarteet ja ponnistuspaikat olivat jauhaantuneet pehmeiksi, mikä teki radasta tosi raskaan hevoselle. Ponnistuspaikkojen ollessa käyttökelvottomia ratkaisimme asian hyppäämällä jokaisen esteen hiukan liian läheltä. Sehän teki esteisiin tietysti lisää korkeutta ja tyylillisesti rata oli yksi kamalimmista, joita olen ratsastanut, mutta minkäs teet, kun ei ollut kunnollista paikkaa, josta hypätä. Viimeiselle perusradan esteelle kaarre venyi vähän, kun yritin kiertää kentän pahimpia kohtia. Olli lähti viimeisen esteen jälkeen liian rajusti eteen, kun mentiin kohti hevosautoja ja kavereita. Askeleet eivät tästä syystä sopineet ja tapahtui yksi ohiratsastus. Loppurata meni ihan ok, tuloksena uusinnasta 4vp. Radan jälkeen minusta tuntui hirveältä, tunsin koheltaneeni koko radan alusta loppuun. Tuntui hetken, että olen maailman paukapäisin ja huonoin ratsastaja...No, virheistään oppii ja nyt en kuitenkaan tuupannut yhdellekään esteelle. Aika paljon menee kyllä tuon pohjankin piikkiin. Koska se on liian pehmeä, niin Olli hyppäsi mielummin vähän lähempää ja hypyistä tulikin tyylillisesti hirveitä. Olin kuitenkin hevoseen tyytyväinen, se hyppäsi kaikki mahdolliset erikoisesteet ja teki radalla tosi paljon töitä päästäkseen esteiden yli.

Eilen käytiin kouluvalmennuksessa pienen tauon jälkeen. Samalla testattiin minulle täysin uusi valmentaja, joka osoittautui tosi mukavaksi! Työstettiin aluksi hevosia paljon käynnissä ja ravissa. Käynnissä sain ohjeeksi tehdä paljon voltteja ja taivutella hevosta hieman liioitellusti. Ravissa saatiin jo vähän rennompia pätkiä. Olli oli vähän tahmean oloinen edellisen päivän kisojen jälkeen. Lisäksi uusi treenipaikka aiheutti pientä säpsyilyä. Olli kuitenkin rentoutui, kun päästiin laukkaamaan. Lopuksi ratsastettiin vielä aika pitkään volttikahdeksikolla, suoristus ja suunnan vaihto tapahtuivat aina kentän porttia kohti. Aluksi hevonen yritti vain punkea ulkoapuja vasten, mutta sitkeän yrittämisen jälkeen meillä sujui jo hiukan paremmin. Eli tätä perusmeininkiä. Valmentaja tykkäsi Ollista kovasti ja kehui, että siitä saadaan treenaamalla minulle oikein kiva hevonen. :)