maanantai 7. heinäkuuta 2014

Rakuunaratsukoita keskellä Alahärmää

Eilen oli luvassa vähän erilaista ohjelmaa. Etelä-Pohjanmaan eskadroonan ja Kauhavan ratsastusseuran yhteistyön tuloksena järjestettiin ratsastuskulkue, joka kulki läpi Alahärmän kirkonkylän. Kulkueeseen osallistuivat paluumatkalla myös Härmän siskot, koska yhdistys täytti 100 vuotta. Kauhavan ratsastusseurakin juhli jo 30 vuotta kestänyttä toimintaansa. Seura järjesti  myös hieman tavallisuudesta poikkeavan match shown, joka oli saanut vaikutteita Englannista.

Aamulla luvassa oli aikainen herätys, koska hevosten täytyi olla valmiiksi satuloituina ennen puoli yhdeksää. Meiltä kulkueeseen osallistui edellisten vuosien tapaan Patriin. Luvassa oli vielä katrillin yhteinen läpiveto, kun kaikki siihen osallistuvat ratsukot olivat ensimmäistä kertaa yhtä aikaa paikalla. Pienimuotoista häslinkiähän se tuotti, kun ratsastajat testailivat paikalle tuotuja hevosia, satuloita vaihdeltiin edestakaisin hevoselta toiselle. Lopulta kaikilla oli kuitenkin sopiva ratsu allaan ja ohjelma saatiin vedettyä läpi. Minä sain kerrankin vain seistä kamera kädessäni ja seurata muiden harjoittelemista ja kuvata hevosia. Ilma oli jo aamulla aika hiostava, minullakin oli mustat farkut jalassa, jippii...




Kun kaikki oli saatu harjoiteltua ja keskusteltua muutamista jutuista vielä, kulkue sai lähteä matkaan Alahärmän koulukeskuksen kentältä. Minä tietysti yritin juosta kamera kädessäni kulkueen edellä, jotta saisin siitä edes pari kuvaa. Vasta-aurinko aiheutti kuitenkin paikoitellen hieman vaikeuksia. Kulkue kulki  Alahärmän keskustaan ja suuntasi tiensä kirkon pihaan, jossa suoritettiin seppeleenlasku sankarihaudalle.



Kun kirkonmäellä saatiin hoidettua kaikki tarvittavat kuviot, palattiin takaisin koulukeskuksen kentällä. Meikäläinenkin sai tehdä oikein töitä, kun yritin juosta edeltä parhaimmalle kuvauspaikalle melko painavan kameran kanssa ja vielä sellaisessa helteessä! Kulkueen ja katrillinäytöksen välissä oli pieni tauko, jonka aikana yleisö ehti asettua paikoilleen sekä hevoset ja ratsastajat juoda. Minä etsin mahdollisimman varjoisan paikan, josta olisi hyvä kuvata näytöstä. Katrilli meni ainakin minun mielestäni oikein näpsäkästi siihen nähden, miten vähän sitä ehdittiin harjoitella täydellä porukalla. Patriinkin jaksoi pienestä hermoilusta ja kuumasta kelistä huolimatta loppujen lopuksi keskittyä ihan hyvin tehtäviin. Esityksen jälkeen riisuin äidin kanssa Patriinalta varusteet pois. Hevonen pääsi kokovartalosuihkuun sekä traikkuun juomaan ja syömään. Kävimme itse katsomassa vielä KARSin juhlavuoden kunniaksi pystytettyä näyttelyä, jonka jälkeen käväistiin koulun ruokalassa järjestetyillä kakkukahveilla.






4 kommenttia:

  1. Voi mikähän ihme tuolla yhdellä hurjan hikisellä hevosella on?? Kauheaa, jos johtuu siitä että stressaa/ottaa kierroksia noin paljon, ei pitäisi mielestäni silloin viedä tuommoiseen tilanteeseen. Ottaa kyllä heti silmään noista muista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hevosella on juuri diagnosoitu cushingin tauti. Sen ensimmäisiin oireisiin kuuluu pitkä karva, myös kesällä. Kulkuepäivänä oli lämmin ja luonnollisesti hevonen hikosi. Ohjelman jälkeen hevonen sai kyllä vettä sisäisesti ja ulkoisesti eikä sillä mitään hätää ollut.

      Poista