Luukku 4. joululahjatoiveet

Heippa taas! Joulu lähestyy taas kovaa kyytiä. Vastahan se vajaa vuosi sitten oli!? Mihinkä tämä aika on taas oikein huvennut. Meillä on tänä vuonna koulusta oikein extrapitkä joululoma, kun aloitettiin koulu jo niin aikaisin elokuussa, jippii. Niin kuin otsikosta voi päätellä, ajattelin kertoilla vähän joululahjatoiveistani. Joo, voi kuulostaa vähän kakaramaiselta, että lukiolainenkin suunnittelee jotain lahjatoiveita ja muuta, mutta ei tähän ole mitään yläikärajaa määrätty ;). Yllättäen listalta löytyy pelkkää heppakamaa, kuinkas muutenkaan? Kasasin teille tuohon alle tuollaisen kollaasin mun toiveistani. Kuvat ovat joko Horzen tai Hööksin sivuilta.

Minulta hajosi jo viime vuonna kevyttoppiksesta vetoketju. Säät saattavat kuitenkin loppusyksystä olla jo sen verran kylmempiä, ettei tarkene enää toppaliivi+tuulitakkiyhdistelmällä. Toisaalta ei viitsisi kuitenkaan aloittaa toppatakin käyttöä, koska sitten ainakaan minä en enää tarkene sillä kovimmilla pakkasilla. Ratsutarvikekauppojen verkkosivuja selaillessa silmiin on osunut muutama kiva takki, mutta päädyin sitten kuitenkin tuohon Spooksin Double-takkiin. Takista on saatavilla kahta eri väriä, mutta jostain syystä tykästyin enämmän tuohon vihreään mustan sijaan. Mustassa näkyy niin helposti kaikki lika, joten tuo vihreä voisi olla ihan senkin puolesta parempi. Täytyyhän sitä tietty olla vielä pipokin samaa väriä ja merkkiä, eikös niin...

Ja sitten se joku heppahullun -ainakin nuorempien, must have joululahja: satulahuopa. Itse olen yleensä ostanut huovat joko Hevosmessuilta tai sitten Hihs:ta. Nyt ei kuitenkaan oltu käymässä tänä vuonna Horse Showssa. Jos reissun skippaamisesta jotakin hyvää haluaa löytää, niin ainakin rahat säästyivät -hetkellisesti. Satulahuopiahan olisi tarjolla vaikka minkälaisia. Jotenkin tuntuu kuitenkin turhalta upottaa siihen yli 100 euroa rahaa, kun halvemmallakin saa ihan yhtä siistin näköisiä. Eniten silmää ovat miellyttäneet JH Collectionin-huovat.

Kuolasin ensin meilkein koko alkuvuoden Free Jump-jalustimia! Minulla on kuitenkin aika uudet Sprengerin Bow Balance-turvajalkkarit, jotka ovat olleet kyllä tosi hyvät. Mutta nyt olen muun selailun lomassa bongannut Jin Srirup-jalustimet ja tykästyin niihin kyllä kovasti! Hinta on suunnilleen sama kuin noilla Sprengerin jalkkareilla. Enhän minä uusia tarvitsisi, mutta nuo voisivat olla vaihtelun vuoksi kivat. Ainakin Jinejä käyttäneet olivat kovasti tykänneet jalkkareista leveän ja tukevan jalkalaatan vuoksi, useat värivaihtoehdot ovat tietenkin plussaa. Nyt mietinnässä on enää ehkä se haastavin asia, nimittäin väri. Ajattelin ensin noita kultaisia, jotka ovat kyllä tosi kivan näköiset. Hopeisetkin ovat ihan ok, mutta väri on minun silmääni ehkä liian kalsea. Mutta nuo keskimmäiset shamppanjan väriset miellyttävät silmää myös aika paljon.

Luukku 3, hevoselämäni aakkoset

Aikaiset aamut - hevosten kanssa säännöllisesti tekemisissä olevat saavat hyvin harvoin nukkua pitkään aamulla. Itselleni teettää joskus tuskaa nousta, mutta ajatus tallissa odottavista kaveruksista saa minut vääntäytymään ylös.

Blogi - kiva tapa kirjoitella ja jakaa ajatuksiaan muiden ihmisten kanssa.

Competition - kisaaminen on mielestäni yksi tämän harrastuksen parhaita asioita. Haluan kehittyä ratsastajana koko ajan enemmän ja enemmän. Mielestäni kisaaminen on hyvä tapa motivoida itseään treenaamaan, vaikka fiilis olisi huonompikin. Onnistumiset antavat sitäkin enemmän potkua treenaamiseen.

Dressage - kouluratsastusta on ehdottoman tärkeää harjoitella, vaikka kisaisikin vain esteitä. Jos perusasiat ovat hukassa, ei esteilläkään voi pärjätä -ainakaan kovin pitkään.

Esteratsastus - esteet ovat se minun juttuni!

Fleeceloimi - niitähän ei voi koskaan olla liikaa...

Gelding - ruunat ovat mukavan leppoista sakkia. Ei tarvitse takuta kiimojen kanssa, eikä osoittaa muille olevansa tallin kingi.

Hevonen - koko tämän lajin tärkein ja paras asia! Hevoset ovat kuin peilikuva ihmisestä, ne käyttäytyvät ja kohtelevat sinua kohtaan samoin kuin sinä niitä. Oikein toimittaessa voit saada näistä upeista eläimistä elinikäisen ystävän, joka ei koskaan petä sinua.

Imusuonen tulehdus - valitettavasti tämä touhu ei ole aina pelkkää ruusuilla tanssimista. Pieniä haavereita ja loukkaantumisia tulee kaikille joskus.

Juoksuttaminen - erittäin hyvä keino purkaa hevosesta turhat pöllöenergiat esimerkiksi ennen ratsastusta.

Kiitos - hevosta on erittäin tärkeää muistaa kiittää aina, kun se tekee jonkin uuden tai vanhan asian halutulla tavalla.

Laukan vaihto - sitä on aina yhtä "hauskaa" ratsastaa hevosella, joka on sitä mieltä, että vaihdapa keskenäsi, minä en tee. Olli vaihtaa tosi helposti, mutta Nasser ei aluksi suostunut millään tekemään kunnollista vaihtoa ilman pukkia.

Monipuolinen - tämä laji on juuri sitä! Valinnan mahdollisuuksia on äärettömän paljon.

Neesa ja Nasser - mun rakkaat karvakorvat ♥

Olli - mamin rakas, höpsö pikkuhepo ♥

Panostus - tähän lajiin täytyy panostaa paljon niin taloudellisesti kuin ajallisesti, ilman kotijoukkoja tästä ei tulisi mitään. ♥

Quality - laatuun panostaminen määrän sijaan on monesti parempi kuin hyvä vaihtoehto kaikessa hevosiin liittyvässä.

Ruokinta - vaihtoehtoja piisaa, kaikki hoitavat tämän omalla tyylillään.

Sauli - on mahdollistanut kaiken, mikä hevosharrastamiseeni liittyy. Ilman häntä en olisi tässä. ♥

Tavoitteet - niitä saa ja pitää aina olla!

Unelmat - niitäkin on varmasti kaikilla ja saakin olla. Unelmointi ei ole koskaan turhaa!

Vaikeus - niinhän sitä sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Mitä kauemmin tätä lajia harrastaa ja harjoittelee, sitä vähemmän tuntee osaavansa.

Ystävät - ihanat ihmiset auttavat jaksamaan vaikeinakin aikoina ja kannustavat eteenpäin. :)

Äiti - mielettömän tärkeä tukija niin tässä harrastuksessa kuin muussakin elämässä. ♥

Tällainen tästä nyt tuli. Bongasin tämän ajatuksen taannoin yhdestä toisesta blogista ja ajattelin, että tämä olisi hauska toteuttaa. Vaikeimmat kirjaimet jätin pois, mutta suurimpaan osaan sain kuitenkin mietiskeltyä vastauksen :)

Luukku 2. Millainen hevosenomistaja olen?

Moikka! Nyt on vuorossa joulukalenterin toinen postaus. Tarkoituksena on nyt siis kertoa, millainen hevosenomistaja mielestäni olen. Mitä hyvää ja huonoa siis näkisin, jos arvioisin itseäni ulkopuolisen silmin?

Yritän tietenkin aina hoitaa hevoset mahdollisimman hyvin, koska kaikkihan meistä haluavat, että hevosillamme on hyvät ja mukavat oltavat. Oli kyseessä oma tai jonkun toisen hevonen. Joistakin asioista olen tosi tarkka ja haluan tehdä ne aina samalla tavalla, joistakin asioista taas en jaksa viilata pilkkua, vaan toimin tilanteen ja hevosen mukaan. Pyrin aina ennen ratsastusta harjaamaan hevosen, edes pyyhkäisemään jalat ja selän. Tarkistan jalat ennen ja jälkeen ratsastuksen mahdollisten haavojen/naarmujen/turvotuksen varalta -vaikka hevosella olisi vapaapäivä, niin laitumella käydessä tai sisälle otettaessa tunnustelen jalat. Jos jotain huomautettavaa on, se hoidetaan mahdollisimman pian.

Suojitan esimerkiksi Neesan ja Nasserin jalkoja tosi harvoin ratsastaessa, paitsi hypätessä ja puomeja mentäessä. Talvella laitan etujalkoihin normaalin suojituksen lisäksi putsit suojaamaan hokinpolkemilta. Ollilla käytän suojia hypätessä ja puomeja mentäessä joka jalassa, hokkiaikana laitan vähintään putsit etusiin. Olli on niin isoliikkeinen, että ilman suojia se varmaan repisi vuohisensa ratsastaessa rikki. Saatan joskus vähän ylireagoida ihan pienestäkin naarmusta ja maalailla jo kauhukuvia seinille...

Ruokinta on aina pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena, ilman mitään turhia kikkailuja. Meillä ruokintaan ei liity kymmeniä purkkeja ja purnukoita, vaan kaikki tehdään mahdollisimman yksinkertaiseksi ja luonnolliseksi hevoselle. Hevosen käyttäytymistä ja hyvinvointia tarkkaillaan ja ruokintaa muutetaan sen mukaan.

Ollilla on melkein aina loimi tarhassa, riippuen tietysti säistä. Olliahan ei ole klipattu, koska ratsastan sillä talvellakin ulkona, en vain maneesissa. Hevoset ovat meillä paljon ulkona, joten talvisin saisin  topata Ollin klipattuna monella eri loimella. Siksi heppa on saanut pitää karvansa. Meillä on kuitenkin ympäri vuoden hyvät pesu-ja kuivatusmahdollisuudet+Olli ei ole ainakaan vielä kasvattanut mahdotonta turkkia. Loimitus ulos tehdään siis säiden mukaan: sataako, kuinka paljon on pakkasta, miten kovaa tulee/onko se pohjoistuulta yms. Loppukeväällä ja kesällä hepo pääsee takeistaan eroon kokonaan. Muilla hevosilla loimia ei sitten olekaan ulkona.

Tallin ja varusteiden siisteys on minulle melkeinpä pakkomielle. Haluan, että hevosella on mahdollisimman hyvä ja siisti paikka, missä se voi yönsä viettää. Karsinan siivouksessa olen pikkutarkka, samoin tallin yleisestä siisteydestä. Minua ärsyttää hirveästi, jos tavarat eivät ole siistissä järjestyksessä ja puhtaita.

Luottamuksen luominen hevosen ja ratsastajan välille on tärkeää. Tykkään oppia hevosista uutta ja touhuta niiden kanssa. Itsehillintää ja periksiantamattomuutta hevoset ovat minulle ainakin opettaneet, siitä kuuluu etupäässä kiitos Neesalle ja Nasserille <3

Hevosten hoitamisessa ja pidossa on miljoonia erilaisia tapoja, eivätkä ne ole yhtään sen parempia tai huonompia kuin omanikaan. Kaikilla on omat tapansa ja mielipiteensä näissä asioissa, mutta tämä on minun tyylini hoitaa ja huoltaa hevosia :) Puhuin eniten Ollista, koska se on aika herkkä hevonen, jonka kanssa täytyy olla aika tarkkana. Tottakai muutkin saavat ihan yhtä hyvää huolenpitoa käyttötarkoituksesta riippumatta!

Luukku 1, ensimmäinen joulukalenteri

Moikka taas pitkästä aikaa kaikille! Postailu jäi viime kuussa vähän vähemmälle, koska koulussa on ollut taas kaikenlaista ja joulukalenterin valmistelutkin ovat vieneet aikaa sen verran, etten ole ehtinyt muita postauksia kirjoittelemaan. Blogin olemassaolon aikana en ole vielä kertaakaan toteuttanut joulukalenteria, mutta nyt oli sellainen fiilis, että jaksoin ruveta suunnittelemaan ja valmistelemaan luukkuja jo hyvissä ajoin. Toivottavasti tykkäätte!:)

Sitten vähän kuulumisia samaan syssyyn. Ollin kanssa ollaan nyt treenattu mahdollisimman ahkerasti ja tuloksiakin on saatu tosi nopeasti, joten nyt on vähän pakko hehkuttaa! Viime tiistaina oltiin Maijan kouluvalkussa Nurmossa. Keskityttiin paljon hevosen suoruuteen, sillä kun on tapana välillä mutkitella, jos työnteko ei huvita. Työstettiin hevosia myös aika paljon laukassa. Sain valmennuksen aikana jonkin valtavan ahaa-elämyksen, koska Olli oli valmennuksen lopussa aivan kuin eri hevonen. Se liikkui ilmavasti, oli suorempi kuin ikinä ja kantoi lopuksi itseään pätkittäin tosi hyvin. Valkun jälkeen oli kyllä tosi mahtava fiilis!

Lauantaina käytiin hyppäämässä Maijan tunnilla. Treenattiin hevosten hyppykuntoa hyppäämällä aika pitkää rataa. Mentiin tosi paljon erilaisia linjoja ja sarjaa. Olli oli ihan sikahyvä ja teki mahtavia hyppyjä valmennuksen vipalla radalla, kun saatiin kuskinkin asentoa fiksattua hiukan lisää. Valkku oli aivan supertyytyväinen, samoin minä. Nyt vaan jatketaan ahkerasti treenaamista, että ollaan sitten hyvässä lyönnissä kisakaudella.

Neesalle ja Nasserille kuuluu myös hyvää. Neesalla olen ratsastellut pellolla ja Nasserilla olen mennyt kentällä silloin, kun on säiden puolesta pystynyt. Molemmat ovat olleet tosi kivan tuntuisia ja energisiä! Neesakin on niin hauska, kun se oikein innostuu ja painelee ihan tosissaan mahanalus jalkoja täynnä menemään. Toivottavasti saataisiin pian lunta, niin pääsisin ratsastelemaan kaikilla vähän kentällekin, kun tuo ainainen pellon kiertäminen alkaa maistua jo puulta.

Neesa odottelee iltakaurojaan.