tiistai 2. joulukuuta 2014

Luukku 2. Millainen hevosenomistaja olen?


Moikka! Nyt on vuorossa joulukalenterin toinen postaus. Tarkoituksena on nyt siis kertoa, millainen hevosenomistaja mielestäni olen. Mitä hyvää ja huonoa siis näkisin, jos arvioisin itseäni ulkopuolisen silmin?

Yritän tietenkin aina hoitaa hevoset mahdollisimman hyvin, koska kaikkihan meistä haluavat, että hevosillamme on hyvät ja mukavat oltavat. Oli kyseessä oma tai jonkun toisen hevonen. Joistakin asioista olen tosi tarkka ja haluan tehdä ne aina samalla tavalla, joistakin asioista taas en jaksa viilata pilkkua, vaan toimin tilanteen ja hevosen mukaan. Pyrin aina ennen ratsastusta harjaamaan hevosen, edes pyyhkäisemään jalat ja selän. Tarkistan jalat ennen ja jälkeen ratsastuksen mahdollisten haavojen/naarmujen/turvotuksen varalta -vaikka hevosella olisi vapaapäivä, niin laitumella käydessä tai sisälle otettaessa tunnustelen jalat. Jos jotain huomautettavaa on, se hoidetaan mahdollisimman pian.

Suojitan esimerkiksi Neesan ja Nasserin jalkoja tosi harvoin ratsastaessa, paitsi hypätessä ja puomeja mentäessä. Talvella laitan etujalkoihin normaalin suojituksen lisäksi putsit suojaamaan hokinpolkemilta. Ollilla käytän suojia hypätessä ja puomeja mentäessä joka jalassa, hokkiaikana laitan vähintään putsit etusiin. Olli on niin isoliikkeinen, että ilman suojia se varmaan repisi vuohisensa ratsastaessa rikki. Saatan joskus vähän ylireagoida ihan pienestäkin naarmusta ja maalailla jo kauhukuvia seinille...

Ruokinta on aina pyritty pitämään mahdollisimman yksinkertaisena, ilman mitään turhia kikkailuja. Meillä ruokintaan ei liity kymmeniä purkkeja ja purnukoita, vaan kaikki tehdään mahdollisimman yksinkertaiseksi ja luonnolliseksi hevoselle. Hevosen käyttäytymistä ja hyvinvointia tarkkaillaan ja ruokintaa muutetaan sen mukaan.

Ollilla on melkein aina loimi tarhassa, riippuen tietysti säistä. Olliahan ei ole klipattu, koska ratsastan sillä talvellakin ulkona, en vain maneesissa. Hevoset ovat meillä paljon ulkona, joten talvisin saisin  topata Ollin klipattuna monella eri loimella. Siksi heppa on saanut pitää karvansa. Meillä on kuitenkin ympäri vuoden hyvät pesu-ja kuivatusmahdollisuudet+Olli ei ole ainakaan vielä kasvattanut mahdotonta turkkia. Loimitus ulos tehdään siis säiden mukaan: sataako, kuinka paljon on pakkasta, miten kovaa tulee/onko se pohjoistuulta yms. Loppukeväällä ja kesällä hepo pääsee takeistaan eroon kokonaan. Muilla hevosilla loimia ei sitten olekaan ulkona.


Tallin ja varusteiden siisteys on minulle melkeinpä pakkomielle. Haluan, että hevosella on mahdollisimman hyvä ja siisti paikka, missä se voi yönsä viettää. Karsinan siivouksessa olen pikkutarkka, samoin tallin yleisestä siisteydestä. Minua ärsyttää hirveästi, jos tavarat eivät ole siistissä järjestyksessä ja puhtaita.

Luottamuksen luominen hevosen ja ratsastajan välille on tärkeää. Tykkään oppia hevosista uutta ja touhuta niiden kanssa. Itsehillintää ja periksiantamattomuutta hevoset ovat minulle ainakin opettaneet, siitä kuuluu etupäässä kiitos Neesalle ja Nasserille <3

Hevosten hoitamisessa ja pidossa on miljoonia erilaisia tapoja, eivätkä ne ole yhtään sen parempia tai huonompia kuin omanikaan. Kaikilla on omat tapansa ja mielipiteensä näissä asioissa, mutta tämä on minun tyylini hoitaa ja huoltaa hevosia :) Puhuin eniten Ollista, koska se on aika herkkä hevonen, jonka kanssa täytyy olla aika tarkkana. Tottakai muutkin saavat ihan yhtä hyvää huolenpitoa käyttötarkoituksesta riippumatta!

1 kommentti:

  1. hih, hassu sanonta tuo "suojitus", meidän tallilla suojataan,( ei suojiteta) hevosten jalat.

    VastaaPoista