Luukku 15, mitä hevoseni syö?

Nyt päästäänkin asiaan, jonka voi tehdä miljoonalla eri tavalla ja mielipiteitä kyseisestä asiasta on ainakin yhtä monta. Nimittäin ruokinnasta. Tämä aiheuttaa välillä hevosenomistajille päänvaivaa ja siitä saadaan aikaan isommakin keskustelut -varsinkin hötö.netissä. Mutta kuten on sanottu, jokaisella on omat tapansa ja menetelmänsä.

Ruokinta on yksi tärkeimmistä asioista hevosen omistamisessa. Tapoja on monia, mutta vääränlainen ruokinta voi pahimmillaan aiheuttaa hevoselle liikalihavuuden lisäksi ikäviä sairauksia. Hevosta ja sen käyttäytymistä olisi siis hyvä seurata, varsinkin jos ruokinnassa tehdään muutoksia. Muutoksiakaan ei kuitenkaan saisi tehdä liian äkkiä, vaan hevosen tulisi antaa totutella uusiin ruokiin jonkin aikaa. Meillä ruokinta on pyritty pitämään mahdollisimman simppelinä, mikä tarkoittaa sitä, että ruokinta-aikana ei availla kymmeniä erilaisia purkkeja ja purnukoita. Lisäksi kaikki hevosemme syövät samaa tavaraa, joskin määrät ovat tietenkin käyttöasteen mukaiset. Mutta nyt asiaan, eli mitä Olli oikein syö?

Ensimmäisenä on tietenkin heinä. Olli syö heinää kolme kertaa päivässä ja siis ihan kuivaheinää pyöräpaaleista. Heinä on melkein kuin luomua. Siihen ei ole lisätty apulantoja eikä mitään muutakaan ainetta, vaan se on vain saanut kasvaa. Heinä tehdään itse ja sen laatu on korkealuokkaista, kun se niitetään, pöyhitään ja annetaan kuivaa ennen paalamista. Määrät vaihtelevat tietenkin sen mukaan, miten paljon hevonen on ulkona ja liikkuu päivän aikana, vuodenaikakin vaikuttaa. Tammat+Olli ja Nasser tarhaavat meillä isossa haassa porukalla. Jos keli on oikein kurja, hevoset ruokitaan sisälle. Muutoin ne saavat aamuheinänsä ulkona. Kesäisin kuivaheinää ei juuri syötetä, koska tarhassa riittää vihreää. 

Sitten on ehkä Ollin herkuista suurin, nimittäin kaura. Sitä Olli syö kaksi kertaa päivässä litistettynä, määrät suhteutetaan aina siihen, paljonko hevonen liikkuu. Litistettyä siksi, että se sulaa hyvin ja siitä saatavat ravintoaineet imeytyvät paremmin kuin litistämättömästä. Olli tuppaa syömään kauransa varsinkin aamuisin vähän hutaisemalla, joten osa niistä jää välillä syömättäkin. Nyt se on onneksi taas mussuttanut aamukauransa kiltisti loppuun ennen ulosmenoa. Ollilla on myös tapana syödä kirjaimellisesti koko naamallaan, välillä koko pollen pää on ihan kauranpehussa... Kaurakin on omassa maassa kasvatettua.

 

Lisäravinteita meillä ei hepoille juurikaan syötetä, ellei tarve vaadi sitä. Olli saa iltaisin kaurojen joukossa desin verran peruskivennäisiä. Siksi illalla, koska silloin niistä irtoavat ravinteet imeytyvät paremmin kuin aamulla ja Ollikin jaksaa pureskella ruokansa rauhassa. Kivennäisten lisäksi Ollille lisätään kauroihin ruokintakalkkia. Kalkki edistää muun muassa kavioiden ja luuston  kasvua ja  hyvinvointia. Iltasella hevosille annetaan myös hyppysellinen suolaa. Vielä vuodenajasta riippuen ruokintaan voidaan lisätä erilaisia "nameja". Syksyllä Olli saa ruokinnan yhteydessä omenaa tai porkkanaa.

Ja kaiken kruunaa raikas vesi. Talvella hevoset juotetaan aina lämpimällä vedellä, kesällä tietenkin raikastavan kylmällä. Esim. kisojen päälle voidaan veteen sekoittaa melassia, jotta hevonen joisi nesteen reippaasti. Sitä ainakin meidän hevoset rakastavat.